OECD-raportti kehuu terveyspalveluja, mutta varoittaa lääkekulujen kasvusta
- Kansainvälisesti vertaillen Suomen terveydenhuolto on loistavassa kunnossa, aloitti johtaja John Martin OECD-raportin esittelyn Helsingissä viime viikolla.
Muuta olisi vaikea sanoakaan, sillä Suomen terveydenhuoltoonsa käyttämä 7,4 prosentin bruttokansantuoteosuus on selvästi alempi kuin OECD-maiden keskiarvo, 8,8 prosenttia.
Keskiarvon yläpuolella ollaan monessa asiassa. Kansalaiset ovat monia muita maita tyytyväisempiä, ja monet hoitojen vaikuttavuusmittarit nousevat keskimääräistä korkeammalle. Palvelujen tekninen laatu on hyvä ja terveydenhuoltohenkilöstön osaaminen korkeatasoista.
"Viisaat miehet läntisiltä mailta" keskittyivät kuitenkin niihin uhkatekijöihin, joita terveydenhuollollamme on edessä.
- Kansalaiset vaativat tulevaisuudessa enemmän, ja myös teknologiset muutokset tuovat uusia haasteita, John Martin painotti.
Uhkatekijöinä Martin ja Jeremy Hurst pitävät myös lääkekulujen kiihtyvää nousuvauhtia ja sairausvakuutuskorvausjärjestelmän ontumista. Lääkekulujen leikkaamiseksi raportissa esitetään muun muassa lääkäri- tai terveyskeskuskohtaista budjettikattoa ja apteekkijärjestelmän rakenteellista uudistamista. Lääkkeiden tukkuhinnathan ovat eurooppalaisittain matalat, mutta vähittäishinnat korkeat.
- Yksi pahimpia ongelmianne on myös hoidon saatavuuden epätasa-arvo. Työssäkäyvät pääsevät nopeasti työnantajan kustantamaan työterveyshuoltoon. Muut kansalaiset jonottavat ruuhkaisilla ja vajaasti miehitetyillä terveysasemilla maksullisia lääkärinpalveluita. Työterveyshuoltoa ei pidä heikentää, vaan yleislääkärin luokse pääsyä helpottaa, John Martin totesi.
Martin odottaakin hoitotakuun tuovan tilastollista parannusta, mutta arvioitsijat pelkäävät parannuksen jäävän hetkelliseksi, jollei terveydenhuollossa ryhdytä syvempiin rakenteellisiin muutoksiin.
- Terveydenhuollossa pitääkin ottaa käyttöön erilaisia kannustimia, kuten tulospalkkaus suoritteiden määrän ja laadun nostamiseksi, John Martin kehotti.
Ministerit lupasivat selvitystöitä
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä kuuntelivat virkamieskuntansa rinnalla OECD-raportin laatijoita kiinnostuneina.
- On ihan hyvä, että joskus tulee ulkopuolisia asiantuntijoita perehtymään toimintatapoihimme ja esittämään niihin parannuksia, ministerit totesivat.
Kriittiset arvioijat ovat tosin jo ehtineet napauttamaan, että muutamista ehdotuksista voi aika tarkkaan päätellä, ketä suomalaista tahoa raporttia laadittaessa on kuunneltu. Arviointiryhmähän tapasi poikkeuksellisen laajan joukon poliittisia ja hallinnollisia toimijoita kuluneen vuoden aikana.
Ministeri Tuula Haatainen puuttui omassa arviossaan esityksiin lääkekulujen kasvun taittamiseksi. Nykyisenkaltaisesta kattavasta apteekkijärjestelmästä hän ei ollut valmis luopumaan, vaikka lupailikin kustannus-vaikuttavuus-arviointia. Kiireimmäksi selvitystyöksi Haatainen arvioi kuitenkin lääkehuollon kaksikanavaisen rahoitusjärjestelmän synnyttämiin ongelmiin puuttumisen.
Myöskään ministeri Liisa Hyssälä ei halunnut vielä mennä yksityiskohtaiseen raportin kommentointiin, vaan haluaa odottaa muun muassa jo tehtyjen uudistusten vaikutuksia.
- Sitä olen kyllä kummastellut, miksi erikoislääkäreitä on palkattu niin harvoihin suomalaisiin terveyskeskuksiin. Perusterveydenhuollon erikoislääkärit toisivat varmasti kaivattua lisälaatua koko kansan terveyspalveluihin, huomautti Hyssälä.
Lääkäreiden kannustuspalkkausta ministerit kommentoivat varovaiseen tyyliin ja totesivat tämän kehittämisidean olevan työmarkkinaosapuolten käsissä.
