Oikeushammaslääkäri Helena Ranta: Vainajien kunnioittavasta kohtelusta tarvitaan kansainvälinen ohjeisto

Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on juuri palannut seitsenviikkoiselta, raskaalta työkomennukselta Thaimaasta. Tsunamin uhrien tunnistaminen jatkuu nyt kotimaassa.

Helena Ranta on näillä työmatkoilla kohdannut inhimillisyyden ääri-ilmiöitä laidasta laitaan. Näin kävi jälleen.

- Eräiden maiden tunnistusryhmät kohtelivat vainajiaan tavalla, joka ei täytä ainakaan meidän pohjoismaisten asiantuntijoiden kriteereitä vainajan kunnioittavasta kohtelusta. Kyse ei voi olla suurista kulttuurieroista, sillä näkemämme tapaukset kohdistuivat eräisiin eurooppalaisiin tunnistusryhmiin, Ranta kertoi maanantaina Helsingissä.

Rannan mukaan eräät tunnistusryhmät irrottivat ruumiinosia käytännön tunnistamistyön helpottamiseksi. Menettelytavoista ei Rannan mukaan ole olemassa yksiselitteistä kansainvälistä ohjeistusta.

Muutos on kuitenkin luvassa.

- Suomi aloitti tänä vuonna kautensa YK:n ihmisoikeustoimikunnassa, ja tulemme esittämään vainajien kunnioittavasta kohtelusta oman päätöslauselmaehdotuksen, Helena Ranta kertoo.

Helena Ranta pohti pitkään, voiko tuoda Thaimaassa näkemäänsä julkisuuteen. Muutoksia ei yhteiskunnassa kuitenkaan saada aikaan, jos epäkohdista vaietaan.

- Usein minun tekisi mieli huutaa ääneen, mutta onkin pakko tyytyä vaikenemaan. Yksikin väärä lause saattaisi sulkea pääsyn kriisialueille tai voisi koitua vaaraksi asiantuntijoille. Minua ei suoranaisesti ole itseäni kiristetty, johtuen ehkä perheettömyydestäni; sen sijaan tappouhkauksia on kyllä tullut, Ranta kertoi.

Kotimaassa Ranta ei aina tyydy olemaan hiljaa, vaikkei siitäkään aina pidetä. Konfliktit ovat muuttaneet muotoaan kansallisvaltioiden välisistä sodista etnisten ryhmien välisiin aseellisiin yhteenottoihin tai miehityksiin. Humanitääristä työtä tekevän pitäisi pystyä pysymään täysin puolueettomana.

- Itselleni kuolemanrangaistus on omantunnonkysymys, jonka perusteella katson voivani kieltäytyä minulta pyydetystä tehtävästä, Ranta huomautti.

Suomen valtiolle tämä on hankala kysymys. Irakissahan on nyt voimassa lainsäädäntö, joka jälleen sallii kuolemantuomion.

- Olisiko meidän pitänyt osallistua Irakin sodan aikaisten tuhojen tutkimukseen, jos työmme tuloksia olisi voitu käyttää kuolemantuomion langettamiseen? kysyi Helena Ranta.

Helena Ranta totesi ulkomaisten kollegojen joskus kadehtivan hänen suomalaisuuttaan.

- Huolimatta kansainvälisten suhteiden arkaluontoisuudesta voin Suomessa silti ottaa viranomaisten kanssa keskusteluun asioita, joista ulkomaiset kollegat joutuvat vaikenemaan. Pienessä maassa meillä on varsin suorat kontaktit ja reilut välit, Ranta kiitteli.