Olympiatuli on sytytetty Urheilijoiden työterveyslääkäri on paikoillaan ja valmiina
Suomen Olympiakomitean ylilääkäri Aki Hintsa seurasi sekavin tuntein taannoista olympiatulen sytytysseremoniaa. H-hetki lähestyy, Ateena odottaa, työpäivät tiivistyvät. Kreikan helteissä nähdään, ovatko Hintsa ja hänen kollegansa onnistuneet suomalaisten huippu-urheilijoiden työterveyshuollossa. Jos ovat, jännitetään mitaleita eikä sitä, kestävätkö urheilijoiden paikat rääkin tai kärähtääkö joku kielletyistä aineista.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Aki Hintsa kutsuttiin Suomen Olympiakomitean ylilääkäriksi vuoden 2001 lopulla. Tehtävä on puolipäiväinen, vaikka näyttää muulta. Haastatteluun Hintsa tulee Helsingissä perjantai-iltana kello 18.30 ja aikoo vielä sen jälkeen soittaa puheluita vastuu-urheilijoilleen. Siviilityö, koti ja perhe Hintsalla ovat Jyväskylässä.
Hintsan olympiaylilääkäri-filosofia kiteytyi nopeasti suunnitelmaksi suomalaisten huippu-urheilijoiden työterveyshuollosta. Tähän saakka, sanoo Hintsa, urheilulääketiede on ollut huippu-urheilussa liikaa kallellaan kriisinhallintaan. Lääkäritkin ovat esiintyneet julkisuudessa lähinnä kertomassa mitä repesi, venähti tai rikkoutui ja onko urheilijan kausi menetetty vai ei.
- Minä ajattelen niin, että urheilijan terveysasiat on hoidettu hyvin, kun hänelle ei tule rasitusvammoja eikä loukkaantumisia. Suomalaiset huippu-urheilijat tarvitsevat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa! Tämän ajattelun pohjalta olemme laatineet ohjelmamme, jonka ensimmäinen vaihe, ennaltaehkäisevä hoitoskeema, ulottuu Ateenaan, Hintsa kertoo.
Huipuille omalääkärit
Olympiajoukkuetta ei vielä ole valittu, mutta vahvimmin ehdolla olevat urheilijat tiedetään. Heistä 40:lle on määrätty omalääkärit ja nimikkofysioterapeutit, jotka ovat jatkuvasti urheilijoiden käytettävissä. Lääkärit kuuluvat Hintsan organisoimaan, urheilusta kiinnostuneiden lääkäreiden verkostoon. Heitä on jo noin sata.
Yhteydenpito urheilijoihin on aktiivista. Nuorille urheilijoille työterveysajattelu on luontevaa, vanhemmille ei niinkään.
- Sanotaan, että urheilijat valittavat kaikesta, mutta se ei pidä paikkaansa. Päinvastoin, usein joutuu toteamaan, että olisit nyt ihmeessä kertonut tästä aiemmin. Me yritämme kovasti laskea urheilijoiden kynnystä ottaa yhteyttä lääkäriin, Hintsa kertoo.
Urheilijoiden omalääkärit tekevät suojateilleen säännöllisiä terveystarkastuksia ja puuttuvat ongelmiin kun ne ovat vasta idullaan. Työ vaati tarkkuutta ja nopeaa reagointia. Urheilijan sivulauseessa vähätellen mainitsema vaiva tai tuntemus ei saisi livahtaa lääkäriltä ohi korvien.
- Tähän mennessä tämä malli on ollut yllättävänkin tehokas. Olemme saaneet kiinni muun muassa alkavia rasitusvammoja ja löytäneet erilaisia hoitamattomia vanhoja vammoja sekä sairauksia.
Ateenaan lähtee joukkueen mukana Hintsan lisäksi neljä lääkäriä ja fysioterapeuttia.
Torino on toinen etappi
Hintsan työterveysohjelman muiden kohtien hän on laskenut kantavan hedelmää aikaisintaan Torinon olympialaisissa vuonna 2006. Tavoitteena on Torinoon mennessä optimoida urheilijoiden astman hoito ja hankkia näyttöön perustuvaa ravitsemustietoa heidän käyttöönsä.
Vastaisuudessa kaikille huippu-urheilijoille pitäisi myös tehdä tarkat biomekaaniset tutkimukset, jotta joukosta voitaisiin ottaa erityistarkkailuun ne, joilla on suurin riski rasitusvammoihin. Vaikeimpana kaikista kohennusta odottavista osa-alueista Hintsa pitää urheilijoiden psyykkistä terveydenhuoltoa. Maassa on vielä kovin vähän urheilupsykologeja, joten omalääkäri on vielä usein hän, joka pyrkii auttamaan omaa urheilijaansa myös tämän henkisissä paineissa.
Uskomusten kitkentää
Urheilijahuippujen ja heidän valmentajiensa terveystietämys on Hintsan mukaan sekoitus faktaa ja fiktiota. Osa luottaa asialliseen näyttöön, osasta myös kansanperinne pätee joskus.
Uskomukset jylläävät Hintsan mukaan varsinkin ravitsemus- ja ravintolisärintamalla.
Erittäin mielellään Hintsa kitkisi huippu-urheilusta muun muassa tukipohjallisilmiön.
- Meillä näyttää elävän käsitys, että jos urheilija valittaa vaikka yskää, hänelle suositellaan niin sanottuja tukipohjallisia. Ne ovat joskus suorastaan vaaralliset. Meillä on jopa superhuippuja, joiden kausi on mennyt pilalle tukipohjallisten aiheuttamien rasitusmurtumien takia.
Harmaata aluetta ei ole
Eikö olekin mahdollista pärjätä ilman dopingia, on olympialääkärin usein kuulema suora tai epäsuora kysymys.
- Vastaan kyllä, koska niin on. Mutta rehellisyyden nimissä on myös lisättävä, että joissakin lajeissa kiellettyjä aineita käyttävät saavat niistä hyötyä.
Hintsalle vilppilääkintä on mustavalkoinen asia. Jokin aine tai menetelmä on joko kielletty tai sallittu, harmaata aluetta ei ole.
- Otetaan esimerkiksi alppimaja. Me olemme kysyneet siitä WADA:lta kahteen otteeseen. Sieltä on vastattu, että alppimajan vaikutuksia urheilijoiden terveyteen tutkitaan, ja kun tutkimukset ovat valmiit, saatte lausunnon. Näin ollen alppimajaa ei ole kielletty, vaan se on toistaiseksi sallittu valmennuskeino.
Harmaa alue syntyy Hintsan mukaan helposti jo pistämällä pää pensaaseen. Kun ei kysy eikä tarkista, ei saa epämieluisia vastauksiakaan.
Lahti: ajan hengen tuote
Aki Hintsa uskoo, että Lahden tapahtumat olivat meillä järjestelmällisen vilppilääkinnän päätepiste. Vannomaan hän ei silti mene.
- Me olemme Olympiakomiteassa tehneet kaikkemme, ettei urheilijan tarvitsisi käyttää ja ettei hän vahingossa tulisi käyttäneeksi dopingia. Jos hän silti käyttää kiellettyjä aineita, on se täysin tietoista ja tahallista, Hintsa päättelee.
Hintsa tuntee myötätuntoa doping-skandaaleissa häpeäpenkkiin istutettuja kollegoita kohtaan. Hänestä Lahden tapahtumia on yksinkertaistettu liikaa. Kun koko ketju urheilijasta valmennusjohtoon tietää vilpistä, eikä kukaan nouse käytäntöä vastaan, on farisealaista lastata syyllisyyden taakka vain yhden tekijän harteille. Viime kädessä Lahden surullisen skandaalin kypsytti ja teki mahdolliseksi koko yhteiskunnan luomus, ajan henki.
Todellisuuden ääripäissä
Aki Hintsa kertoo olevansa Olympiakomitean ylilääkäri paljolti Etiopian kokemustensa takia. Hän on ollut Afrikan sarven valtiossa kahteen otteeseen lähetyslääkärinä. Perhe oli mukana molemmilla reissuilla.
- Huomasin siellä olevani hirveän onnekas ja ylpeä siitä, että olen saanut syntyä Suomeen. Tällaisen eteläpohjalaisenkin isänmaallisuus suorastaan tuplaantui Afrikassa.
Urheilijoita Hintsa pitää ihmisinä, jotka vaalivat suomalaisten me-henkeä, nostavat kansallista itsetuntoa ja vievät kunnioitettavalla tavalla Suomen mainetta maailmalle.
- Menipä minne tahansa ja kertoo mistä tulee, kysytään tunnetko Mika Häkkisen, Kalle Palanderin tai Hanna-Maria Seppälän. Heidät tunnetaan, poliitikoita ei.
Sattumoisin Hintsa voi vastata Häkkis-kyselijöille, että tunnenpa hyvinkin. Hintsa on ollut jo vuosia suomalaisten formulakuskien luottolääkäri. Matka etiopialaisesta savimajasta formularadoille ja olympiajärjestön arvokkaaseen loistoon tuntuu kovin pitkältä. Miten samaan mieheen mahtuu kaikki, varsinkin kun tämä sanoo, että nimenomaan lähetystyö on hänen arvojaan lähimpänä.
- Olen saanut nähdä sekä äärimmäistä köyhyyttä että äärimmäistä rikkautta. Mutta silti, kaikissa oloissa, ihminen on sama iloineen ja suruineen.
