Onko Suomella varaa olla tutkimatta? Parhaimmillaan tutkiminen on "huvittavaa"

- Jokin aika sitten olin Virossa esitelmöimässä lääketieteellisestä tutkimuksesta. Puheeni jälkeen eräs tutkija tuli kiittämään luonnehtien esitystäni "oikein huvittavaksi". Kummastelin sanavalintaa, mutta sitten sain kuulla, että vironkielessä huvittava tarkoittaa kiinnostavaa. Oikeastaan se on todella hyvä sana kuvaamaan hyvää tutkimusta; tutkimisen pitää olla myös hauskaa, sanoi professori Tari Haahtela Hyksistä.

Motivaation ylläpito on ensiarvoisen tärkeää pitkissä tutkimusprojekteissa. Ensisijaisesti motivoinnista on vastuussa tutkimusryhmän johtaja, mutta myös jokaisen ryhmän jäsenen kannattaa ottaa vastuuta ilmapiiristä.

Haahtela kertoi kokemuksistaan viime viikolla Helsingissä HYKS-instituutin ja Lääketeollisuus ry:n järjestämässä seminaarissa.

Onko meillä varaa olla tutkimatta? seminaarissa kysyttiin.

- Jos kliininen lääketutkimus on vaarassa hiipua Suomessa, joudumme huolestumaan myös kliinisen lääketieteellisen tutkimuksen osaamisen katoamisesta, vastasi GlaxoSmithKlinen lääketieteellinen johtaja Kari Varkila.

Lääketutkimuksen ongelmista on viime aikoina keskusteltu julkisuudessakin. Huolissaan on oltu muun muassa byrokratian lisääntymisestä ja tutkimuksenteon kalleudesta Suomessa.

- Tosiasioita ovat, mutta on meillä paljon vahvuuksiakin, Varkila muistutti. Lupa kliinisiin tutkimuksiin tulee nopeasti, ja tutkijoiden ammattitaito niin "kentällä" kuin lääkeyrityksissäkin on selvästi parantunut.

- Erilaisia tukiorganisaatioita on HYKS-instituutin tavoin syntynyt yliopistokaupunkeihin, mikä on tärkeää. Harmi vain, että ne ovat vaarassa jäädä "paperitiikereiksi", eikä niistä oikein saada tukea varsinaiseen tutkimusprosessiin, Varkila huomautti.

Yhtenä merkittävänä tutkimustyön vaikeuttajana Varkila pitää myös terveydenhuollon yksiköiden välistä "keskustelemattomuutta". Eikä hän tarkoita vain tietojärjestelmien keskustelukyvyttömyyttä. Joka sairaalalla on oma toimintakulttuurinsa, oma byrokratiansa, omat eettiset toimikuntansa. Lääketutkimuksen tekijäyritys kun mieluimmin ottaisi yhteistyökumppanikseen yhden ihmisen tai yksikön, joka voisi organisoida koko maata koskevan tutkimuksen.

Seminaarin puheenjohtajana toiminut dekaani Matti J. Tikkanen totesi, että myös yliopistossa ja yliopistosairaaloissa ollaan huolissaan kliinisen lääketutkimuksen asemasta. Tikkasen mukaan nykyinen julkisen sektorin kankeus ja byrokratia uhkavat viedä lääketutkimukset yksityisille lääkäriasemille.