Passiivisten ja yksinäisten nuorten ylipainoisuus yleisintä
Lihavuuden ehkäisyohjelmat kannattaa suunnata nuoriin yksilöinä murrosiän loppuvaiheesta lähtien.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Pixmac000019047413.jpg
Ylipainoisuus oli harvinaisempaa urheilevilla pojilla sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmissa, mutta tytöillä vain poikkileikkausasetelmassa LL Hanna-Reetta Lajusen väitöstutkimuksen mukaan.
Harrastusprofiileja löytyi neljä: ‘Aktiivinen ja sosiaalinen’, ‘Aktiivinen mutta vähemmän sosiaalinen’, ‘Passiivinen mutta sosiaalinen’ ja ‘Passiivinen ja yksinäinen’. Ylipainoisuus oli yleisintä ‘passiivisilla ja yksinäisillä’. Yleisesti ottaen eri harrastusryhmiin kuuluminen ei kuitenkaan ennustanut myöhempää ylipainoisuutta. Poikkeuksena olivat ’passiiviset ja yksinäiset’ 14-vuotiaat tytöt, joilla oli suurin ylipainoiseksi tulemisen riski 14–17-vuotiaana.
Painoindeksin periytyvyysaste oli korkea. Perheensisäiset ympäristötekijät vaikuttivat painoindeksiin 11–12- ja 14-vuotiaana, mutta eivät enää 17-vuotiaana. Perintötekijät selittivät noin 90 % painoindeksin pysyvyydestä. Painoindeksiin vaikuttavat perintötekijät olivat suurelta osin samoja, kun taas siihen vaikuttavat yksilölliset ympäristötekijät vaihtelivat eri ikäpisteissä.
Aineistona oli suomalaisia, vuosina 1983–1987 syntyneitä kaksosia, jotka vastasivat postikyselyihin 11-12-, 14- ja 17-vuotiaina. Lomakkeissa kysyttiin painoa ja pituutta, television ja videoiden katselun, tietokonepelien ja lautapelien pelaamisen, musiikin kuuntelun, soittoharrastuksen, lukemisen, piirtämisen tai maalaamisen, kavereiden kanssa ajanvieton, kerhossa tai partiossa käymisen, urheilun ja ulkoilun yleisyyttä sekä tietokoneen ja matkapuhelimen käyttöä. Näiden ja harrastusprofiilien yhteyksiä painoon tutkittiin regressiomalleilla. Ympäristötekijöiden ja perinnöllisten tekijöiden vaikutuksia painoindeksiin selvitettiin kaksosmallinnuksen avulla.
Tulosten perusteella perheisiin kohdistuvilla toimilla on onnistumisedellytyksiä nuorten lihavuuden ehkäisyssä murrosiän keskivaiheille asti, mutta murrosiän loppuvaiheesta lähtien lihavuuden ehkäisyohjelmat kannattaisi suunnata nuoriin yksilöinä. Yksi kohde voisi olla vapaa-ajan vietto: tulokset korostavat monipuolisen vapaa-ajanvieton tärkeyttä.
LL Hanna-Reetta Lajusen väitöstutkimus Leisure activities and obesity in adolescence - A follow-up study among twins tarkastetaan 12.3.2010 Helsingin yliopistossa.
Kuva Pixmac
