Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista

Kuusen pihkasta valmistettu salva on objektiivisesti arvioituna tehokas, halpa ja turvallinen hoito ihohaavoissa, toteaa Arno Sipponen väitöstutkimuksessaan.

Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista Kuva 1 / 1

Pihka ja 10-prosenttinen pihkasalva sekä niiden sisältämät hartsihapot ovat laajakirjoisesti antimikrobisia, mutta salvan haavojen paranemista nopeuttava vaikutus täytyy johtua potilastutkimusten perusteella myös pihkan positiivisesta vaikutuksesta haavan paranemista ohjaaviin mekanismeihin. Nämä havainnot teki LL Arno Sipponen väitöstutkimuksessaan.

Sipposen mukaan kuusen pihkasta valmistettu salva on objektiivisesti arvioituna tehokas, halpa ja turvallinen hoito ihohaavoissa.

Pihkasalvaprojektin tarkoituksena oli selvittää kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia käyttäen objektiivisia laboratoriotutkimusmenetelmiä sekä tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa objektiivisten kliinisten potilastutkimusten perusteella.

Satunnaistetussa, prospektiivisessa kliinisessä potilastutkimuksessa verrattiin perinteisen pihkasalvan tehoa gradus II-IV painehaavaa sairastavilla potilailla 11 terveyskeskuksen vuodeosastolla. Pihkasalvaa verrattiin hydrofiiberihoitoon 37 potilaalla.

Pihkasalvaryhmässä kaikki haavat paranivat 6 kuukauden hoitojakson aikana yhtä haavaa lukuun ottamatta. Vertailuryhmässä alle puolet haavoista parani kuuden kuukauden hoitojakson aikana.

Mikrobiologiset tutkimukset osoittivat, että kuusen pihka, 10-prosenttinen pihkasalva ja puhdistettu hartsihappo olivat voimakkaasti ja laajakirjoisesti antimikrobisia, varsinkin Gram-positiivisia, mutta myös Gram-negatiivisia bakteereja kohtaan, mukaan lukien metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus sekä vankomysiiniresistentti enterokokki.

Pihka ja pihkasalva olivat lisäksi vahvasti antifungaalisia yleisimpiä kynsisientä aiheuttavia dermatofyyttejä sekä Candida albicans -hiivasientä vastaan.

Staphylococcus aureus -bakteereilla tehdyt elektrofysiologiset tutkimukset osoittivat, että mikrobien altistaminen kuusen pihkalle tai hartsihapolle aiheuttivat solukalvopotentiaalin häviämisen sekä muutoksia soluseinämän rasvahappojen haarautumisessa.

LL Arno Sipposen väitös Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds - laboratory and clinical studies tarkastetaan 24.5.2013 Helsingin yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Valvira muuttaa linjaustaan opintojen kymmenen vuoden keston tulkinnassa

Jatkossa opinnot luetaan alkaneeksi vasta kyseiseen ammattiin johtavien opintojen alusta.

Ajassa
Hoitoa lapsen näkökulmasta

Uusi lastensairaala avautuu syksyllä. Kurkkaa jo tästä sairaalan sisälle.

Ajassa
Kuinka kauas työnantaja voi määrätä töihin?

Lääkärin halutaan yhä useammin työskentelevän monessa työpisteessä.

Kolumni
Lääkäri määrää ja potilas tottelee

Mitä oikeasti tiedän potilaani päivittäisestä elämästä, pohti Mikko Lehtovirta – ja päätti opiskella toisen tutkinnon.

Tieteessä
Väitös syntyi kiinnostuksesta aivoihin ja musiikkiin

Aleksi Sihvonen tutki aivoinfarktin jälkeistä musiikin ymmärtämisen katoamista

Ajassa
Avoimuus suojaa työkuormalta

Lääkärien ammattikunta tarvitsee erilaisia persoonallisuuksia, sanoo Heikki Ahtola.

Keskustelua
Häpäisykulttuurin kierre on katkaistava

Anneli Larmo pohtii, mikä saa kohtelemaan nuorempia kollegoita huonosti.