Pitkittyneen epilepsiakohtauksen hoidossa on liikaa viiveitä
Korjaustarpeita on erityisesti hoitoketjun alkupäässä.
Pitkittyneestä epileptisestä kohtauksesta kärsivän potilaan hoitoketju takertelee, osoittaa Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus. Hoidon viiveet vaikuttavat potilaan ennusteeseen.
Pitkittynyt epileptinen kohtaus eli Status epilepticus (SE), on hengenvaarallinen hätätila, johon tehokkaastikin hoidettuna liittyy kuolleisuutta ja sairastavuutta.
Lääketieteen lisensiaatti Leena Kämppi selvitti väitöstyössään SE:n hoitoon liittyviä viiveitä ja viiveisiin vaikuttavia tekijöitä hoitoketjun eri vaiheissa. Lisäksi hän tarkasteli viiveiden vaikutusta potilaan ennusteeseen ja selvitti, mitkä olivat tältä kannalta merkittävimmät tekijät.
Tutkimustietoa pitkittyneen epileptisen kohtauksen hoidon viiveistä ja hoitosuositusten toteutumisesta sekä näiden vaikutuksesta ennusteeseen on aiemmin ollut vähän.
Tutkimusaineistona oli Helsingin yliopistollisessa sairaalassa kahden vuoden aikana hoidettujen aikuisten SE-potilaiden potilastiedot. Potilaita oli 82.
Tulokset osoittivat, että viiveet SE:n hoidossa olivat pitkiä ja ylittivät selvästi kansainvälisten hoitosuositusten asettamat rajat. Ne eivät tosin poikenneet kansainvälisesti julkaistujen viiveiden tasosta.
Lääkehoitoihin, diagnostiikkaan ja hoitopaikan valintaan liittyvillä viiveillä oli merkittävä vaikutus SE-potilaiden kuolleisuuteen ja toipumisennusteeseen. Mitä nopeammin potilas hoidettiin, sitä parempi hänen ennusteensa oli siinä vaiheessa, kun sairaalahoito päättyi.
– Hoitoketjussa oli liikaa viiveitä, Kämppi sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Korjaustarpeita on erityisesti hoitoketjun alkupäässä. Kämpin mukaan lääkäriyksikkö tai koulutettu hoitoyksikkö olisi hyvä hälyttää paikalle heti, jos potilaalla epäillään pitkittynyttä epileptistä kohtausta. Silloin kaikki tarvittavat lääkitys- ja muut hoitotoimenpiteet voitaisiin tehdä jo ennen kuin potilas saapuu sairaalaan.
– Olisi erityisen tärkeää, että potilaalle voitaisiin jo ensihoidossa antaa tarvittaessa myös toisen linjan lääkehoito, Kämppi sanoo.
Helsingin alueella on hänen mukaansa viime vuosien aikana tehostettu hoitoketjua. Myös toisen linjan lääkehoidon antaminen on nykyään mahdollista.
Väitöskirjan aineisto oli koottu vuosina 2002 ja 2003 hoidetuista potilaista.
SE-potilaat tulisi kuljettaa sairaalaan, jossa on tarjolla riittävät ympärivuorokautiset diagnosointimahdollisuudet ja neurologista erityisosaamista.
Suomessa ensihoidon hälytykseen johtavien pitkittyneiden epileptisten kohtauksien ilmaantuvuus on noin 340/100 000 ja sairaalahoitoon johtavien kohtausten ilmaantuvuus noin 20/100 000.
Leena Kämppi väittelee 4. toukokuuta Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Delays in the treatment of status epilepticus - effect on outcome" (Status epilepticuksen hoidon viiveet - vaikutus ennusteeseen).
Kuva: Pixmac
