Pitkittynyt kipu vaivaa rintasyöpäpotilaita onnistuneista hoidoista huolimatta
Väitöstutkimuksessa kehitettiin menetelmä potilaiden tunnistamiseen, joilla on riski kivun pitkittymiseen.
Psykologian maisteri Reetta Sipilä on selvittänyt väitöstutkimuksessaan tekijöitä, jotka vaikuttavat kivun kokemiseen naisilla, joita on hoidettu rintasyövän vuoksi. Suomessa sairastuu vuosittain rintasyöpään noin 5 000 naista, joista useat kokevat kipua syöpähoitojen jälkeen. Sipilä halusi tietää, että miten kivun kokemiseen liittyviä tekijöitä olisi mahdollista seuloa kliinisessä työssä.
Tutkimukseen osallistuneiden potilaiden kipuja, terveyshistoriaa, masennusoireita, tilanne- ja yleistä ahdistustaipumustaan ja vihanhallintatapojaan kartoitettiin kyselylomakkeilla. Ennen leikkausta heille tehtiin kuuma- ja kylmäkipua mittaavat kokeellisen kivun testit. Leikkauksessa käytetty anestesia ja akuutin kivun hoito kirjattiin.
Potilaat kirjasivat leikkausalueella tuntemaansa kipua ensimmäisen leikkauksen jälkeen viikon ajan. Heille lähetettiin kipua ja mielialaa koskevat kyselylomakkeet yhden kuukauden, puolen vuoden, vuoden, kahden vuoden ja kolmen vuoden kuluttua leikkauksesta.
Naisista 13,5 prosenttia koki merkittäviä kipuja leikatulla alueella vielä vuoden kuluttua leikkauksesta. Kaikkia tutkittuja kiputyyppejä ennustivat muut kipuoireet, joita potilas oli kokenut ennen leikkausta tai joita esiintyi leikattavalla alueella. Sipilä havaitsi, että pitkittynyttä kipua ennustivat lisäksi säde- ja sytostaattihoidot sekä huomattavan suuri ylipaino.
Ahdistuneisuus oli yhteydessä sekä akuuttiin että pitkittyneeseen kipuun. Molempien riski lisääntyi, kun leikkauksessa poistettiin kainalon imusolmukkeet. Kun ensimmäisestä leikkauksesta oli kulunut viikko, niin koetun kivun määrään vaikuttivat ahdistuneisuus ja potilaan ennakko-odotus kovasta kivusta.
Valtaosa potilaista toipui hyvin psyykkisesti vuoden kuluessa. Pieni osa potilaista oli vielä vuoden kuluttua ahdistuneita ja masentuneita. Niillä potilailla, joilla oli taipumus vihantunteiden tukahduttamiseen, esiintyi muita enemmän masennusoireita kolmen vuoden kuluttua.
Sipilän väitöstutkimuksen pohjalta on kehitetty seula niiden potilaiden tunnistamiseksi, joilla on riski pitkittyneisiin kipuoireisiin.
– Seulan avulla nämä potilaat voidaan tunnistaa ennen leikkausta ja ensimmäisen leikkauksen jälkeisen viikon aikana kerätyn tiedon perusteella. Kehitettyä mittaria ja yksittäisiä riskitekijöitä voidaan hyödyntää potilasohjauksessa ja interventioiden kehittämisessä, sanoo Sipilä tiedotteessa.
Tutkimukseen osallistui tuhat 18–75-vuotiasta naista, jotka oli leikattu Helsingin yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2006–2010.
PsM Reetta Sipilä väitöskirja "Pain sensitivity and factors associated with pain experiense after breast cancer treatments" tarkastetaan Helsingin yliopistolla lauantaina klo 12.
Kuva: Fotolia
