Lehti 44: Ajan­kohtai­sta 44/2016 vsk 71 s. 2774 - 2776

”Leikkaamme niin pitkään kuin saamme”

Leikkauksia aiotaan sote-lain myötä keskittää. Epävarmuus ei ainakaan vielä näy lääkärien kaikkoamisena pienistä sairaaloista.

Mari Heikkilä
Kuvituskuva 1

Pia-Maria Sjöström toivoo, että päivä­kirurgia voisi jatkua Pietarsaaressa. – Meillä on uudet hyvät leikkaussalit ja laitteet. On tehty paljon investointeja.

Kuvituskuva 2
Kuvituskuva 3

– Keskittäminen on nykyajan uskonto. Kuvitellaan että se on autuus onneen, Heikki Laine sanoo.

Kansikuva

Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström huokaa.

– Kyllähän tämä aika tylsältä tuntuu.

Sairaalassa ovat meneillään yt-neuvottelut. Ensi vuoden alussa loppuvat lonkkaproteesileikkaukset. Päätöksen taustalla ovat sote-lain suunnitelmat leikkaustoiminnan keskittämisestä.

Syyskuussa ilmestynyt selvitysmiesten Reijo Haapiaisen ja Petri Virolaisen raportti on aluesairaaloille karua luettavaa. Ideana on se, että tulevaisuudessa niissä ei enää tehtäisi nukutusta vaativia leikkauksia ja toiminta painottuisi kuntoutukseen.

Pietarsaaressa, kuten monella muullakin alueella, tämä tarkoittaisi toimintojen rajua karsimista. Sairaalassa on tällä hetkellä kolme erikoissairaanhoidon akuuttiosastoa, yleislääketieteen osastoja sekä ympärivuorokautiset anestesia-, sisätauti- ja lastentautipäivystykset.

– Jos leikkaustoiminnasta pitää todellakin kokonaan luopua, se tarkoittaa, että kaikki muukin toiminta vaikeutuu, Sjöström sanoo.

Jos anestesialääkärit lähtevät, ei voida tehdä nukutusta vaativia tutkimuksia, kuten endoskopioita. Myös hammashoidossa tarvitaan nukutusta.

Sjöström toivoo vielä, että päiväkirurgia voisi jatkua Pietarsaaressa.

– Meillä on uudet hyvät leikkaussalit ja laitteet. On tehty paljon investointeja. Anestesiakoneetkin ovat aivan uudet. Leikkaamme niin pitkään kun saamme.

Sjöström ei hötkyile. Hän odottaa lopullisia päätöksiä.

Keskussairaaloissa odottavat tunnelmat

Henkilöstö elää odottavissa tunnelmissa myös monissa keskussairaaloissa. Niistä seitsemän valittiin yliopistosairaaloiden ohella laajan päivystyksen keskussairaaloiksi, mutta muissa päivystys saattaa supistua.

Mikkelin keskussairaala on yksi niistä, jotka eivät päässeet laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Sairaalan anestesiologi Heikki Laine ei usko, että suunnitelmat voivat toteutua kaavaillussa mittakaavassa.

– Aika vaikea erva-alueen on sanoa sellaiselle sairaalalle, jossa porukka pysyy ja toiminta on hyvää, että nyt lopetatte siihen paikkaan.

Laineen tiedossa ei ole, että kukaan lääkäri olisi sote-suunnitelmien vuoksi lähtenyt tai lähdössä Mikkelistä. Lääkäritilanne on melko hyvä, ja kirurgitkin ovat omasta takaa.

– Porukka ei varmaan täysin usko näiden juttujen läpimenoon.

Laineen mukaan keskittäminen selvitysmiesten esittämässä laajuudessa tarkoittaisi kaiken kirurgian loppumista keskussairaaloista. Kun "bulkkikirurgia", kuten tekonivelleikkaukset, lopetettaisiin, myös kirurgit kaikkoaisivat.

– Osaamistaso putoaisi, jolloin vaikeasti sairaiden potilaiden tunnistaminen päivystyksessä vaikeutuisi. Tämä johtaisi ennennäkemättömään potilasralliin.

Epävarmuus ei näy lääkäritilanteessa

Vaasassa oli iso pettymys, että keskussairaala ei päässyt laajan päivystyksen sairaaloiden joukkoon. Operatiivisen vastuualueen johtaja Peter Nieminen kertoo henkilöstön vielä luottavan, että "järki voittaa". Lokakuiseen Vaasan keskussairaalan puolesta pidettyyn mielenilmaukseen kokoontui yli 10 000 ihmistä ympäri Pohjanmaata.

Yli puolet rannikkoseudun potilasta puhuu äidinkielenään ruotsia. Niemisen mukaan pelkona on, että heidän hoitonsa vaarantuu.

Vaasassakaan epävarmuus ei ole heijastunut lääkärien kaikkoamisena.

– Kaikki ovat toistaiseksi pysyneet leivissä. Lääkäritilanne on pääsääntöisesti hyvä, mutta tietysti rekrytointi on tässä vaiheessa haasteellista.

Myös Kokkolan keskussairaala jäi ilman laajaa päivystystä. Syyskuussa eläkkeelle jäänyt johtajaylilääkäri Sakari Telimaa on kuitenkin luottavainen, että toiminta jatkuu ennallaan.

– Median kautta on tullut kaikenlaisia pelkoja, mutta ne ovat liioiteltuja. Täällä on paljon synnytyksiä ja uskon, että viiden vuoden kuluttua meillä on sama henkilövahvuus ja päivystyksen laajuus kuin nytkin.

"Synnytystoiminta pitäisi huomioida"

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen uskoo, että selvitysmiesten raportin päälinjaukset tulevat pitämään. Toimintaa tullaan jatkossa keskittämään. Alueellisia viilauksia silti tulee, sillä yhteistyöalueet, nykyiset erva-alueet, ovat hyvin heterogeenisia.

Pärnäsen mielestä raportin pääperiaatteet ovat hyvät. Tulevaisuudessa aluesairaaloista tulee kuntouttavia sairaanhoidon yksiköitä ja vahva tuki perusterveydenhuollon toiminnalle. Terveyskeskusten kirjavat vuodeosastot puolestaan lopettanevat toimintansa ajan myötä.

Sen sijaan 12 laajan päivystyksen sairaalan mallista Lääkäriliitto on huolissaan, sillä se perustuu pääasiallisesti kirurgian tarpeisiin.

– Olisi ollut viisaampaa miettiä keskittämistä synnytysten näkökulmasta. Synnytystoiminnan kannalta 12 sairaalaa on Suomessa aivan liian vähän. Tarvitsemme väestö- ja aluerakenteen vuoksi vähintään 15 synnytyssairaalaa. Jos tätä ei huomioida, tulee synnytysten järjestämisestä paikoin erittäin kustannustehotonta.

Ongelma on, että synnytyksiä varten tarvitaan monien erikoisalojen tukitoimintoja. Niiden ylläpito tulee kalliiksi, jos sairaalassa ei juuri muutoin ole leikkaus- ja päivystystoimintaa.

Laki velvoittaa sopimaan

Selvitysmies Reijo Haapiainen korostaa, että kyseessä on asiantuntijaraportti, joka ei ota kantaa yksittäisten sairaaloiden toimintaan. Tärkein tavoite on, että maakunnat eli nykyiset sairaanhoitopiirit sopivat yliopistosairaaloiden johdolla järkevästä työnjaosta yhteistyöalueiden sisällä.

Raportti on osa päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistusta, johon liittyviä lakeja sosiaali- ja terveysministeriö parhaillaan valmistelee. Lakiluonnoksen mukaan maassa olisi 12 ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä: viisi yliopistosairaalaa ja seitsemän keskussairaalaa. Kahdeksassa muussa keskussairaalassa olisi ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

– Jos jossain sairaalassa on kehitetty tiettyä osa-aluetta, saatu hyviä tuloksia ja toiminnalla on jatkuvuutta, mikään ei estä, että yhteistyöalueella sovitaan sairaalan profiloitumisesta. Potilaat ja osaajat voivat liikkua, jotta leikkausvolyymit saadaan riittävän suuriksi.

Samoin näkee asian STM:n lääkintöneuvos Timo Keistinen. Hänen mukaansa laajan päivystyksen sairaaloilla on jatkossa velvoite ylläpitää tietyn tasoiset palvelut, mutta muut saavat päättää vapaammin toimintansa laajuudesta väestön tarpeet huomioiden.

Toisaalta Keistinen myöntää, että 12:n joukkoon kuuluminen takaa sairaalan aseman tulevaisuudessa. Pitkällä tähtäimellä sairaalaverkosto voi muuttua. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että toimintaa pyritään tehostamaan ja kustannussäästöjä saamaan aikaiseksi.

Pärnäsen mielestä on hyvä asia, että laki tulee tiukemmin velvoittamaan maakunnat yhteistyöhön ja toiminnan koordinointiin. Tätä on yritetty jo pitkään, mutta tulokset ovat olleet laihat.

Lue myös

– Toivottavasti jatkossa ei voida tehdä sopimuksia, joita kukaan ei noudata.

"Liian monta uudistusta"

Heikki Laineen mielestä nyt on meneillään samanaikaisesti liian monta uudistusta. On kuntauudistus, maakuntauudistus, sote-uudistus, päivystysuudistus ja työnjakouudistus.

Laineen mukaan olisi järkevämpää ensin uudistaa jokin osa ja katsoa, miten "iso kone taipuu".

Vaikka Laineenkin mielestä kirurgiaa kannattaa edelleen keskittää, hän vastustaa liian yksityiskohtaista ohjailua. Hän ei esimerkiksi usko, että massatoimenpiteiden, kuten perustason gastrokirurgian ja proteesileikkausten tiukassa keskittämisessä on mieltä. Jos lonkkaproteesileikkaukset sujuvat ongelmitta, tiimi on hyvä ja tulokset puhuvat puolestaan, toimintaa pitäisi voida jatkaa.

– Keskittäminen on sellainen nykyajan uskonto. Kuvitellaan että se on autuus onneen, vaikka esimerkiksi hätäkeskusuudistuksessa kustannukset eivät leikkaantuneet eikä toiminnan laatu parantunut.

Näin hoitojen on kaavailtu keskittyvän

› Yliopistosairaaloihin keskittyisi vaativimpia leikkauksia keskussairaaloista.

› Laajan päivystyksen keskussairaaloihin Lahteen, Lappeenrantaan, Poriin, Seinäjoelle, Jyväskylään, Joensuuhun ja Rovaniemelle keskittyisi toimintaa aluesairaaloista ja muista yhteistoiminta-alueen keskussairaaloista.

› Muihin keskussairaaloihin Hämeenlinnaan, Kajaaniin, Kemiin, Kokkolaan, Kotkaan, Mikkeliin, Savonlinnaan ja Vaasaan jäisi suppeampi ympärivuorokautinen yhteispäivystys.

› Aluesairaaloista loppuisivat anestesiaa vaativat leikkaukset, ja niihin tulisi kuntouttavaa toimintaa.

Näin se etenee

› Sote-uudistukseen liittyvät muutokset terveydenhuoltolaissa ovat eduskunnan käsiteltävinä.

› Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyy lain joulukuussa, jolloin se tulisi voimaan ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen annetaan asetukset.

› Päivystystä koskeva asetus on jo lähes valmis. Työnjakoa koskeva asetus, johon selvitysmiesten Reijo Haapiaisen ja Petri Virolaisen raportti liittyy, käy vielä lausuntokierroksella.

› Iso sote- ja maakuntalakipaketti tullee eduskunnan käsiteltäväksi talven aikana.

› Lakeihin tullee 1-2 vuoden siirtymäaika eli muutokset astuisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2018.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030