Julkisia terveyspalveluja ei saa kurjistaa kuntatalouden kiristymisestä huolimatta. Perusterveydenhuollosta supistaminen esimerkiksi henkilökuntaa lomauttamalla siirtää potilaan hoidon päivystykseen tai erikoissairaanhoitoon, mikä lisää kokonaiskustannuksia. Terveydenhuollon kehittämistä ei saa unohtaa taantuman aikana.

Ennaltaehkäisevästä työstä, kuten neuvolatoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta, ei kannata säästää, koska se lisää kustannuksia ja sairastavuutta pitkällä aikavälillä. Viime laman seurauksia korjataan vieläkin. Lääkärin asiantuntijarooli korostuu, kun resurssit ovat niukat.

Kuntien tiukassa tilanteessa valtion ohjauksen merkitys korostuu. Valtion tulee tukea kuntataloutta kohdentamalla terveydenhuoltoon lisärahoitusta.

Lääkäriliiton valtuuskunnan mukaan terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää tulisi yksinkertaistaa ja taata riittävän laaja rahoituspohja. Perusterveydenhuollon tehtävät on rajattava oikein ja niihin on annettava tarvittavat resurssit. Hoitojen tuottamaa terveyshyötyä ja niiden kustannusvaikuttavuutta tulee mitata.

Potilaalla tulee olla oikeus valita omalääkärinsä ja lääkärillä oikeus vaikuttaa omaan työmääräänsä. Toimiva ja yhtenäinen tietojärjestelmä tarvitaan takaamaan tiedonkulku eri hoitoyksiköiden välille, jotta potilaan hoito toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja: valtuuskunnan varapuheenjohtaja Mikko Pietilä, puh. 040 506 7046 tai

hallituksen puheenjohtaja Timo Kaukonen, puh. 040 542 8836