Terveyskeskustyön muutoksia edelsi lääkärien työuupumus

Työuupumus oli lääkärien merkittävä työterveysongelma vuonna 1997. Uupuneisuus oli yleisintä nuorilla lääkäreillä ja terveyskeskuksissa, mutta uupuneiksi osoittautuivat myös mm. psykiatrit.

- Väitöskirjan tuloksia voikin tarkastella kysyen, kertovatko ne jotain siitä, miksi terveyskeskuksissa on vuoden 1997 jälkeen ollut pulaa lääkäreistä tai miksi julkisella sektorilla on nyt pulaa psykiatreista, miettii lääkärien terveydestä ja työuupumuksesta tänään väittelevä työterveyshuollon erikoislääkäri Saara Töyry.

Jos tutkimus toistettaisiin nyt, saattaisivat tulokset hänen mukaansa olla osittain toisenlaisia.

- Monet nuoret lääkärit tekevät tänä päivänä erilaisia valintoja kuin silloin tehtiin. Esimerkiksi useat keikkafirmat ovat aloittaneet toimintansa vasta vuoden 1997 jälkeen. Viime vuonna 6 % terveyskeskusten viroista oli täytetty keikkalääkäreillä, hän miettii.

- Sellaisessa työsuhteessa on työajoista neuvotteleva väliporras. Voisin kuvitella, että lääkärit tuntevat sen takia paremmiksi mahdollisuutensa vaikuttaa työhönsä, Saara Töyry pohtii.

Vuonna 1997 nuorten lääkärien uupumus liittyi mm. huonoiksi koettuihin mahdollisuuksiin vaikuttaa työhön.

Työuupumuksen esiintyvyys vaihteli huomattavasti lääkärikunnan sisällä. Yleisintä se oli nuorilla lääkäreillä, päinvastoin kuin suomalaisella työväestöllä yleensä.

Väitöskirjan kyselytutkimuksessa lääkärit ilmoittivat itsellään monia sairauksia yhtä usein ja jopa useammin kuin muu työssä käyvä väestö. Sairaudet kuitenkin hoidettiin itse ja sairauslomalle jäätiin harvemmin kuin muu väestö. Lääkärien työterveyshuolto ei toteutunut samalla tavalla kuin muilla ammattiryhmillä.

Saara Töyryä kiinnostaisikin tietää, käyttävätkö lääkärit nyt työterveyspalveluja tai muita terveyspalveluja enemmän kuin tuolloin. Esimerkiksi luottamuslääkäritoiminta alkoi tutkimusvuonna 1997. Luottamuslääkärit on varta vasten koulutettu toimimaan lääkärien lääkäreinä.

Tutkimus osoitti naislääkärien tekevän huomattavasti enemmän kompromisseja työn ja perheen yhteensovittamisessa kuin mieslääkärit. Naiset olivat mm. rajoittaneet haluamaansa lasten lukumäärää työn takia ja luopuneet työpaikasta puolison työn edellyttämän muuton takia.

Väitöskirjan tutkimusaineisto kerättiin Työterveyslaitoksen ja Lääkäriliiton yhteistyönä. Saara Töyryn mukaan kysely on kaavailtu uusittavaksi ensi vuonna.

Hän toivoo, että uudessa tutkimuksessa selvitettäisiin myös työntekoon liittyviä positiivisia puolia: mikä lisää työn imua ja siihen uppoutumista positiivisessa mielessä.

- Lääkäri 2003 -tutkimuksen mukaan nuorista lääkäreistä 80 % oli tyytyväisiä työhönsä, Saara Töyry muistuttaa.