Ajan­kohtai­sta

Työkyvyn heikkeneminen lisää kuolemariskiä aivovammapotilaalla

Vaikeimmat tarkkaavaisuushäiriöt ovat verrattain riippumattomia aivovamman jälkeisistä masennusoireista, 30 vuoden seurantatutkimus osoittaa.

Kuvio 1 http://www.laakarilehti.fi/pics/panthermedia_aivot2.jpg

Aivovamman jälkeiset tiedonkäsittelyoireet heijastuvat elämään vuosikymmeniä, selviää PsL Leena Himasen väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tapaturman aiheuttamaan aivovammaan liittyvien kognitiivisten oireiden pitkäaikaismuutoksia 30 vuoden seurannassa.

Useimmilla potilailla tapahtui lievää kognitiivista tasonlaskua, osalla taso koheni ja osalla se pysyi ennallaan. Itsenäisiä riskitekijöitä kognitiiviselle tasonlaskulle olivat miessukupuoli ja korkea vammautumisikä. Tutkimus antoi viitteitä siitä, että tietyt muistin osa-alueet saattavat kohentua pitkällä aikavälillä aivovamman jälkeen.

Heikentynyt työkyky aivovamman jälkeen on itsenäinen riskitekijä, joka voi johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Heikentynyttä työkykyisyyttä puolestaan selittävät vammaan liittyvät tekijät, kuten kognitiivinen tasonlasku, vammautumisikä ja elämäntapatekijät.

Alle 40-vuotiaiden potilaiden kuolleisuus osoittautui seurannassa yli nelinkertaiseksi normaaliväestöön nähden.

Aivojen magneettikuvaus ei selittänyt kognitiivisen prosessoinnin hidastumista. Magneettikuvauksessa havaituilla ruhjemuutoksilla todettiin vain vähäistä yhteyttä kognitiivisiin oireisiin.

– Täten diffuuseilla eli ei-tarkkarajaisilla muutoksilla on suurempi merkitys aivovammasta toipumiseen kuin aivovammaan liittyvillä paikallisilla ruhjemuutoksilla, Himanen toteaa.

Tutkijan mukaan aikaisemminkin aivovammaan liitetty geneettinen riskitekijä (Apolipoproteeini ε4 alleeli) on yhteydessä erilaisiin muistitoimintoihin, mutta muihin kognitiivisiin tekijöihin tällä riskitekijällä ei ole vaikutusta.

Masennusoireista kärsivät potilaat eivät eronneet suoriutumisiltaan niistä aivovammapotilaista, joilla masennusoireita ei ollut. Tutkimuksen mukaan vaativimpia tarkkaavaisuushäiriöitä voidaankin pitää verrattain riippumattomina aivovamman jälkeisistä masennusoireista.

Psykologian lisensiaatti Leena Maria Himasen väitöskirja "Cognitive functions after traumatic brain injury A 30-year follow-up study" tarkastetaan Turun yliopistossa 26.8.2011.

Kuva: Panthermedia

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030