• Ulla Toikkanen

Työyhteisö rakentaa vastuuta vuorovaikutuksessa sairaalassa

Vaikutusmahdollisuudet eivät aina luo työhyvinvointia väitöstutkimuksen mukaan.

Työyhteisö rakentaa vastuuta vuorovaikutuksessa sairaalassa Kuva 1 / 1

Eveliina Pennasen väitöstutkimus osoitti, että sairaalassa hallinnollisessa vuorovaikutuksessa hallitaan tietoa, toimintaa, työyhteisöä ja vastuuta.

Pennasen mukaan ilmiöt limittyvät: esimerkiksi tietoa hallittaessa jaetaan konkreettisesti tietoa vaikkapa työn muutoksista, mutta rakennetaan myös tietoa siitä, millainen tieto työyhteisössä on hyväksyttyä tai arvostettua. Tätä osoitetaan vuorovaikutuksessa suhtautumisella tietoon tai tiedonkertojaan. Vuorovaikutuksessa luodaan siis myös työyhteisöä ja sen arvoja.

Vastuunhallinta nousi tuloksissa keskeiseen asemaan. Hallinnollisessa vuorovaikutuksessa määritellään, kuka työyhteisössä ottaa tehtäviä hoitaakseen ja kenellä on oikeus tai velvollisuus ottaa vastuuta tai kieltäytyä siitä. Usein vastuu rakentui kollektiiviseksi.

Tulosten valossa vastuu näyttäytyy moniulotteisena ilmiönä. Esimerkiksi perinteisesti työhyvinvoinnin edistäjiksi nimetyt vaikutusmahdollisuudet omaan työhön eivät välttämättä tuota kaikille hyvää vointia.

– Joillekin hoitotyöntekijöille työhyvinvointia tuo tutkimukseni mukaan se, että omaan työhön ei tarvitse vaikuttaa, vaan joku muu päättää ja vaikuttaa työntekijän puolesta, Pennanen kertoo.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää sairaalatyöyhteisön hallinnollista vuorovaikutusta ja määritellä sen ominaispiirteitä. Hallinnollista työtä tehdään usein ryhmissä. Esimerkiksi erilaisissa johto- ja kehittämisryhmissä luodaan vuorovaikutuksessa organisaatiolle resursseja, kun koordinoidaan, suunnitellaan tai ideoidaan uutta. Pennanen havainnoi yt-kokouksia, johtoryhmäkokouksia ja osastopalavereita ja haastatteli sairaalan työntekijöitä.

Vuorovaikutuksen kehittämistä tarvitaan

Pennasen mukaan vastuun ottaminen ja antaminen työyhteisössä ei ole aina aivan yksinkertaista.

– Hallinnollisten ryhmien palavereissa oli tilanteita, joissa lääkäri tarjosi hoitajalle vastuuta hoitajien työhön liittyvässä päätöksenteossa, mutta hoitaja kieltäytyi vastuusta tai pyrki hajauttamaan sitä. Tässä näkyy hoitotyöstä hallinnolliseen vuorovaikutukseen siirtyvä toimintatapa, jossa vastuunottamisessa on hierarkkiset rajat.

Tutkimuksen yksi kiinnostava johtopäätös on, että jos vastuuta halutaan jakaa tasaisemmin, ei pelkkä päätös vastuun laajemmasta tarjoamisesta vielä riitä. Jos hoitaja ei ole tottunut tekemään työssään päätöksiä tai lääkäri jakamaan vastuuta, on erilaisten työtilanteiden erilaisia tavoitteita ja niiden edellyttämää vuorovaikutusta tärkeää sanoittaa yhdessä. Näin rakennetaan yhteistä ymmärrystä siitä, millainen vuorovaikutus on tarkoituksenmukaista missäkin työtilanteessa.

Ymmärryksen avulla toimintatapoja voidaan kehittää. Hoitotyössä toimivaksi koettu viestintä ei välttämättä toimi yhtä hyvin hallinnollisessa työssä, jossa tavoitteet, tehtävät ja osallistujiin kohdistuvat odotukset ja vaatimukset ovat erilaisia.

– Tätä johtopäätöstä voidaan peilata kaikenlaisiin organisaatioihin. Jos esimerkiksi johtaja on tottunut tekemään päätöksiä yksin, ei toimintatapaa muuteta yhteisölliseksi ilman työyhteisön vuorovaikutuksen ja työn tekemisen tapojen ravistelua sekä työyhteisön aktiivista osallistamista muutokseen, Pennanen toteaa.

Hän havainnoi tutkimuksessaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä johtoryhmäkokouksia, osastopalavereita ja yt-kokouksia sekä haastatteli työntekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin osana Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet –tutkimushanketta.

FM Eveliina Pennasen väitöskirja Hallinnollinen vuorovaikutus sairaalatyöyhteisössä tarkastetaan 6.4.2018 Jyväskylän yliopistossa.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Sano jotain kaunista
Sielun peili
Asiakas syrjäyttää potilaan

Kirjoittajat
Ulla Toikkanen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Keski-ikäinen mies kuumeilee ja laihtuu – osa 1

Miten sinä hoitaisit -palsta käsittelee 50-vuotiaan miehen tapausta.

Työssä
Krooninen väsymysoireyhtymä mullisti arjen

Aktiivisesti liikuntaa harrastanut Samuli Tani ihmetteli, miksi kunto romahti äkillisesti.

Ajassa
Sote-valmistelu toi työterveyspalkinnon Visa Kerviselle

Työterveyshuollon yhteydenotto sote-valmistelijoihin sai palkintoperustelujen mukaan hyvän vastaanoton.

Tieteessä
Neljä viidestä munasarjasyövästä uusiutuu kahdessa vuodessa

Yli puolet potilaista menehtyy viiden vuoden kuluessa sairastumisesta.

Ajassa
Sairauslomat lyhenivät TYKS:ssä

– Lääkärit ovat kokeneet sairauspoissaolojen omailmoituskäytännön pidentämisen viiteen päivään hyväksi, kertoo TYKS:n lääkärien luottamusmies Hannele Heine.

Liitossa
Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Ajoittainen pysähtyminen toiminnan miettimiseen on paikallaan, kirjoittaa Tuula Rajaniemi.

Ajassa
Vihollinen sisällämme

Lääkärien autonomian suurin uhka löytyy ammattikunnan sisältä, sanoo Raimo Puustinen.