Lehti 35: Ajan­kohtai­sta 35/2005 vsk 60 s. 3350

Uudet ravitsemussuositukset: Huomio ravinnon ja liikunnan tasapainoon

Uusituissa ravitsemussuosituksissa korostetaan energiatasapainon merkitystä. Huomioon pitäisi ottaa sekä nautitun energian määrä että sen kulutus. Päivittäisen ravinnonsaannin tasapainottamiseksi tarvitaan liikuntaa, joka vastaa puolesta tunnista tuntiin kestävää reipasta kävelyä.

Fyysisen aktiivisuuden esittäminen hyvän ruokavalion rinnalla osana terveyttä edistäviä elintapoja on täysin uutta ravitsemussuosituksissa. Valtion ravitsemusneuvottelukunta on päätynyt tähän, koska lihavuus ja siihen liittyvä tyypin 2 diabetes yleistyvät.

Keskiviikkona julkaistut uudistetut suositukset perustuvat viime vuonna julkaistuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.

Energiaravintoaineiden suositeltavat osuudet ovat keskimäärin ennallaan, mutta käsittävät nyt kohtuullisen vaihtelualueen: hiilihydraateilla 50-60 %, rasvoilla 25-35 % ja proteiineilla 10-20 % energiasta. Proteiinien suositeltavan saannin ylärajaa on nostettu vastaamaan todettua ruokavalioiden kehitystä. Kovan rasvan saannin rajoittaminen noin 10 %:iin energiasta ja kuidun saannin lisääminen 3 g:aan/MJ ovat ne tavoitteet, joiden kohdalla käytännön ja suosituksen välinen etäisyys on suurin.

Lue myös

Yksittäisten ravintoaineiden kohdalla merkittävin muutos on 2-60-vuotiaiden D-vitamiinin saantisuosituksen nostaminen 50 %:lla 7,5 mikrogrammaan päivässä. D-vitamiinin saanti on suurella osalla väestöä riittämätöntä talviaikaan, jolloin auringonvalo ei riitä muodostamaan vitamiinia ihossa.

Vaikka suositukset on tarkoitettu pääasiassa joukkoruokailuun, niissä on myös yksilöille suunnattua sanomaa. Ruokien käyttöä ohjataan painottaen jokapäiväisten valintojen merkitystä. Aterian järkevää koostamista havainnollistetaan lautasmallilla, ja liikuntapiirakka neuvoo yhdistämään päivittäisen arkiliikunnan ja harvemmin harrastetun kuntoliikunnan toisiinsa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030