Voiko sairaaloiden jonotilastoihin luottaa?
Suomi on elänyt hoitotakuun voimassaoloa nyt puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tiistaina Suomen kaikkien sairaanhoitopiirien jonotilastot. Niiden mukaan noin 34 000 suomalaista on odottanut toimenpidejonoissa jo yli kuusi kuukautta.Mutta voiko tietoihin luottaa?
Lääkintöneuvos Jouko Isolauri nimittäin kertoi tietojen keruun tapahtuneen useimmissa sairaanhoitopiireissä ”käsipelillä”.
Ministeriö halusi syksyn 2002 jonotiedot vertailupohjaksi nykyiselle. Tuolloin yli puoli vuotta jonottaneita potilaita oli arviolta 66 000. Jonot ovat siis puolittuneet.
Sairaanhoitopiirien tilastoissa on kuitenkin muutamia reunahuomautuksia vertailun vaikeudesta. Osa piireistä kun pystyy ilmoittamaan syksyn 2002 jonoluvut vain arviona, koska ”tilastoja ei silloin kerätty näin”.
Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei ilmoittanut syksyn 2002 tietoja lainkaan.
Ongelmia on ollut muitakin.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri veti tiistaina jonotietonsa pois internetsivuiltaan epäiltyjen laskuvirheiden takia.
Valtakunnallisia tilastoja vääristää osaltaan sekin, ettei jonoja ei ole kaikissa paikoissa ”perattu” uusien hoitokriteerien mukaisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön keräämä tilannekatsaus kuitenkin paljastaa sen kiistämättömän tosiasian, että vaikeimmat erikoisalat lähes kaikkialla maassa ovat ortopedia ja plastiikkakirurgia. Käytännössä tämä tarkoittaa olkapään ja polven tähystyksiä, tekoniveliä ja rintarekonstruktioita.
Valtaosa sairaanhoitopiireistä uskoo pääsevänsä hoitotakuuseen joko vuoden loppuun mennessä tai viimeistään ensi vuonna. Kaikki piirit eivät kuitenkaan usko pääsevänsä takuuaikoihin kaikilla erikoisaloilla. Syynä on paitsi osaajapula, myös kuntien rahapula.
Ulla Järvi
