Poikkeuksena sosioekonomisista terveyseroista on vain runsas alkoholinkäyttö

Alempiin sosiaaliluokkiin kuuluvilla julkishallinnon työntekijöillä on epäterveellisemmät elintavat kuin ylemmillä sekä Suomessa että Britanniassa. Sen sijaan japanilaisten terveyskäyttäytyminen ei ollut yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen ja sosiologian laitoksen tutkijat selvittivät brittiläisten ja japanilaisten kollegojensa kanssa, millaisia terveyskäyttäytymisen eroja julkishallinnon työntekijöillä näissä maissa on.

– Tutkimuksessa Suomi-Britannia-Japani – vertaileva tutkimus sosiodemografisten terveyserojen syistä tarkasteltiin vain julkisen sektorin työntekijöitä, jotka muodostavat melko yhtenäisen joukon. Tuloksia ei siksi voi yleistää koko väestöön eikä edes kaikkiin työntekijöihin, sanoo tutkimusta johtanut professori Eero Lahelma Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitokselta.

Lahelman mukaan läntisen Euroopan maissa ne taloudelliset ja kulttuuriset tekijät, jotka muovaavat työntekijöiden terveyskäyttäytymistä, ovat erilaisia kuin vastaavat tekijät japanilaisessa yhteiskunnassa. Japanilainen yhteiskunta ja työelämä ovat kuitenkin muuttumassa, ja on mahdollista, että länsimaissa yleiset terveyskäyttäytymisen sosioekonomiset erot tulevat myös Japaniin.

Sosioekonomisissa terveyskäyttäytymisen eroissa havaittiin yksi poikkeus: ylempiin sosiaaliluokkiin kuuluvat suomalaiset miehet ja naiset käyttivät runsaasti alkoholia. Britanniassa tämä piti paikkansa vain naisten kohdalla.

Tutkimuksessa epäterveellisinä käyttäytymistapoina tarkasteltiin tupakointia, runsasta alkoholinkäyttöä, epäterveellisiä ruokatottumuksia, vähäistä liikuntaa ja lihavuutta. Tutkijat selvittivät myös, selittivätkö työhön, työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen ja työn ulkopuolisiin sosiaalisiin suhteisiin liittyvät psykososiaaliset tekijät terveyskäyttäytymisen eroja.

Ulla Toikkanen