• Hannu Halila

Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

LKT, erikoislääkäri,

terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,

varatoiminnanjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Lääkintöhallituksen viimeinen pääjohtaja lääkäri Matti Ruokola sanoi haastattelussa vuonna 1983, ettei Suomessa ole varaa laajaan perustutkimukseen. Riittää kun sovelletaan muiden maiden tuloksia.

Onneksi näin ei ole käynyt. Päinvastoin, suomalainen kliininen tutkimus vuosina 1998–2010 on arvioitu vaikuttavimmaksi maailmassa.

Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen.

Taso on kuitenkin alkanut hiipua.

Lääketieteen kliinisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Valtion budjettirahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on tänä vuonna enää 21 miljoonaa euroa oltuaan 2000-luvun alkuvuosina 59 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksessa rahoitus oli 15 miljoonaa euroa, mutta eduskunta sentään nosti sitä niin sanotuilla joululahjarahoilla.

Lääkäriliitto julkisti yhdessä Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa huhtikuussa hallituksen kehysriihen aikaan kannanoton, jonka mukaan kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen. Vain niin pystymme hyödyntämään ainutlaatuisia edellytyksiämme korkealaatuiseen tutkimukseen.

Näitä edellytyksiä ovat tutkimusosaaminen, laadukkaat rekisterit, kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä ja tutkimuksiin myönteisesti suhtautuva väestö. Biopankkitoimintakin on käynnistynyt hyvin. Perusteilla olevan genomikeskuksen on määrä vastata kansallisen genomitietokannan kehittämisestä ja hyödyntämisestä potilaiden hoidossa, tieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Kun genomikeskus on perustettu, sille on turvattava rahoitus.

Lääkäritutkijoilla kuluu kohtuuttoman paljon tehokasta työaikaa apurahahakemusten tekemiseen. Lääketieteellistä tutkimusta tukevat säätiöt ovat onneksi pystyneet jossain määrin lisäämään tutkimuksen rahoittamista. Myös yliopistolliset keskussairaalat ovat kasvattaneet omaa tutkimuspanostustaan. Pitkäjänteinen tutkimus vailla jatkuvaa huolta rahoituksesta on kuitenkin harvinaista.

Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat. Uudet tehokkaiksi sekä turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot otetaan nopeammin käyttöön, kun niitä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa toukokuussa keskusteltiin ja kannatettiin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edustajien aloitetta lääkäritutkijoiden uran esteiden selvittämisestä. Sen otsikkona oli "Lääkäreiden mahdollisuus keskittyä tutkimustyöhön takaa parhaan mahdollisen terveydenhuollon".

Kun tutkimusresurssit vähenevät, lääketieteellistä tutkimusta tekevät yhä enemmän muut kuin lääkärit. Väheksymättä muiden osaamista, vain lääkäritutkijat pystyvät näkemään tutkimustulosten kliiniset implikaatiot. Lääketieteellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen turvaaminen onkin yksi viidestä Lääkäriliiton tavoitteista seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Lisää aiheesta

Tutkijat huolissaan Suomen lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuudesta
Joka neljäs hakija sai Suomen Akatemian kliinisen tutkijan rahoitusta
Kuka sai Akatemian terveyden tutkimuksen rahoitusta ja mihin?

Kirjoittajat
Hannu Halila
LKT, erikoislääkäri,
terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,
varatoiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan

Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Ajassa
Raskaudenkeskeytyksiä viime vuonna vähiten vuosikymmeniin

Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehtiin edelleen 20–24-vuotiaille, mutta määrä on viime vuosina laskenut myös tässä ikäryhmässä.

Ajassa
Hallitus: Valinnanvapauden vaiheistusta lisätään ja maakuntien rahoitus turvataan

Hallitus on laatinut eduskunnalle vastineen, joka on luovutettu sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.

Ajassa
Perustuslakivaliokunnan lääkärijäsen toppuuttelee pelkoja soten asiakassuunnitelmista

Mia Laihon mukaan tarkoitus ei ole, että muutoksenhakuoikeuksiin tulee suuria muutoksia.

Ajassa
Leena Peltonen –tiedepalkinto Tuuli Lappalaiselle

Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa suomalaiselle huippututkijalle.

Ajassa
Tutkijat huolissaan Suomen lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuudesta

Vain vajaa viidennes lääkäreistä pitää tutkijan uraa houkutteleva, selviää Suomen Lääketieteen Säätiön kyselytutkimuksesta.

Kommentti
Riitele nätisti tai ole hiljaa

– Kiistojen lakaiseminen maton alle lisää epävarmuutta, kirjoittaa Petja Orre.

Kolumni
Kollegan kuolema

– On hetkiä, jolloin kollegat tuntuvat läheisemmiltä kuin perheenjäsenet, kirjoittaa Päivi Hietanen.