• Hannu Halila

Laadukas tutkimus on huomispäivän hyvää hoitoa

Kuvituskuva 1

Hannu Halila

LKT, erikoislääkäri,

terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,

varatoiminnanjohtaja

Suomen Lääkäriliitto

Lääkintöhallituksen viimeinen pääjohtaja lääkäri Matti Ruokola sanoi haastattelussa vuonna 1983, ettei Suomessa ole varaa laajaan perustutkimukseen. Riittää kun sovelletaan muiden maiden tuloksia.

Onneksi näin ei ole käynyt. Päinvastoin, suomalainen kliininen tutkimus vuosina 1998–2010 on arvioitu vaikuttavimmaksi maailmassa.

Kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen.

Taso on kuitenkin alkanut hiipua.

Lääketieteen kliinisen tutkimuksen rahoitus on vähentynyt erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Valtion budjettirahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen on tänä vuonna enää 21 miljoonaa euroa oltuaan 2000-luvun alkuvuosina 59 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksessa rahoitus oli 15 miljoonaa euroa, mutta eduskunta sentään nosti sitä niin sanotuilla joululahjarahoilla.

Lääkäriliitto julkisti yhdessä Lääkäriseura Duodecimin ja Finska Läkaresällskapetin kanssa huhtikuussa hallituksen kehysriihen aikaan kannanoton, jonka mukaan kliinisen lääketieteen tutkimusrahoitus tulee palauttaa aiemmalle tasolleen. Vain niin pystymme hyödyntämään ainutlaatuisia edellytyksiämme korkealaatuiseen tutkimukseen.

Näitä edellytyksiä ovat tutkimusosaaminen, laadukkaat rekisterit, kehittynyt terveydenhuoltojärjestelmä ja tutkimuksiin myönteisesti suhtautuva väestö. Biopankkitoimintakin on käynnistynyt hyvin. Perusteilla olevan genomikeskuksen on määrä vastata kansallisen genomitietokannan kehittämisestä ja hyödyntämisestä potilaiden hoidossa, tieteellisessä tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Kun genomikeskus on perustettu, sille on turvattava rahoitus.

Lääkäritutkijoilla kuluu kohtuuttoman paljon tehokasta työaikaa apurahahakemusten tekemiseen. Lääketieteellistä tutkimusta tukevat säätiöt ovat onneksi pystyneet jossain määrin lisäämään tutkimuksen rahoittamista. Myös yliopistolliset keskussairaalat ovat kasvattaneet omaa tutkimuspanostustaan. Pitkäjänteinen tutkimus vailla jatkuvaa huolta rahoituksesta on kuitenkin harvinaista.

Korkeatasoisesta ja riittävästi rahoitetusta kliinisen lääketieteen tutkimuksesta hyötyvät ennen kaikkea suomalaiset potilaat. Uudet tehokkaiksi sekä turvallisiksi osoittautuvat diagnoosimenetelmät ja hoitomuodot otetaan nopeammin käyttöön, kun niitä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Lääkäriliiton valtuuskunnan kokouksessa toukokuussa keskusteltiin ja kannatettiin Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edustajien aloitetta lääkäritutkijoiden uran esteiden selvittämisestä. Sen otsikkona oli "Lääkäreiden mahdollisuus keskittyä tutkimustyöhön takaa parhaan mahdollisen terveydenhuollon".

Kun tutkimusresurssit vähenevät, lääketieteellistä tutkimusta tekevät yhä enemmän muut kuin lääkärit. Väheksymättä muiden osaamista, vain lääkäritutkijat pystyvät näkemään tutkimustulosten kliiniset implikaatiot. Lääketieteellisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen turvaaminen onkin yksi viidestä Lääkäriliiton tavoitteista seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Lisää aiheesta

Tutkijat huolissaan Suomen lääketieteellisen tutkimuksen tulevaisuudesta
Joka neljäs hakija sai Suomen Akatemian kliinisen tutkijan rahoitusta
Kuka sai Akatemian terveyden tutkimuksen rahoitusta ja mihin?

Kirjoittajat
Hannu Halila
LKT, erikoislääkäri,
terveydenhuollon hallinnon dosentti, eMBA,
varatoiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Mitä maraton tekee sydämelle?

Kardiologit testaavat Turussa Paavo Nurmi maratonille osallistuvia juoksijoita sydänriskin varalta.

Ajassa
Hallitus estää Pyhäjärven ja Kaavin sooloilun sote-järjestelyissä

Pyhäjärvi ja Kaavi eivät saa irrottautua yhteistoiminta-alueistaan.

Ajassa
Mitä maraton tekee sydämelle?

Kardiologit testaavat Turussa Paavo Nurmi maratonille osallistuvia juoksijoita sydänriskin varalta.

Ajassa
Juha Tuominen: "Menemme kansalaisten odotusten ehdoilla aiempaa enemmän"

HUS:n tuleva toimitusjohtaja haluaa kehittää asiakaslähtöisyyttä.

Tieteessä
Usein raskauden seuranta tuo ympärileikatun naisen hoidon piiriin

Avausleikkausta tulisi tarjota etenkin oireisille naisille.

Blogi
Lääkärit ilman lääkkeitä

– Signaalit lääkehuollon vakavoituvista ongelmista eivät enää ole heikkoja, arvioi Hannu Ollikainen.

Tieteessä
Suomalaisvanhukset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä

Suositukset tulisi päivittää vastaamaan kansainvälisiä suosituksia.

Ajassa
Ylidiagnostiikka suurin syy hoitokulujen nousuun?

Asiantuntijat puivat ylidiagnostiikan ongelmia parhaillaan Helsingissä.