Rokotusohjelman päätöksentekoprosessi etenee johdonmukaisesti sidosryhmiin tukeutuen

Kirjoittajat näyttävät käsittäneen väärin sekä rokotusohjelman luonteen, sen vaikuttavuuden arvioinnin että sitä koskevan päätöksentekoprosessin. Rokotusohjelma tähtää väestön tautitaakan pitkäjänteiseen pienentämiseen. Sitä ei voida polkaista käyntiin eikä varsinkaan keskeyttää sen mukaan, sattuuko joku kaupallisista rokotemarkkinoijista alittamaan tarjouksessaan olettamuksiin perustuvan kynnyshinnan. THL ei myöskään toteuta rokotusohjelman arviointia yksin, vaan kirjoittajien mainitsema vakiintunut käytäntö perustuu sidosryhmien laajaan kuulemiseen. Uusien rokotteiden hidasta pääsyä rokotusohjelmaan kritisoidaan yhtä tapausta yleistäen.

Heini Salo, Tuija Leino, Terhi Kilpi

Toiveena taloudellisen arvioinnin lisääntyvä hyödyntäminen

Haluamme vielä toistaa artikkelimme keskeisen tutkimuskysymyksen: Mikä on taloudellisen arvioinnin nykyinen asema rokotteiden arviointiprosessissa, kansallisen rokoteohjelman täydentämiseen liittyvässä päätöksenteossa ja tarjouskilpailuissa? Etsimme vastausta tähän kysymykseen julkisista raporteista ja asiakirjoista. Emme tarkastelleet rokoteohjelman päätöksentekoprosessia yleisesti, vaan sen taloudelliseen arviointiin ja tarjouskilpailuun liittyvää alaprosessia. Juuri tähän liittyi myös esittämämme ideaaliprosessi. Salon, Leinon ja Kilven vastine väitteineen tuntuu siksi suurelta osin irralliselta suhteessa artikkelimme havaintoihin ja sisältöön.

Juha Laine, Erkki Soini, Janne Martikainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030