Rokote muuttaa HPV-tautitaakan torjunnan

Lähes viimeisenä läntisessä Euroopassa, mutta perusteellisen arvioinnin jälkeen (1) Suomi on ottanut kansalliseen rokotusohjelmaan rokotteen papilloomavirusta (HPV) vastaan. Rokottaminen alkaa loppusyksystä, ja tarkoitus on rokottaa kaikki 11-12-vuotiaat tytöt ala-asteen viimeisen vuoden aikana. Lisäksi ensimmäisenä vuonna rokotetaan vanhemmat tytöt 15 ikävuoteen saakka. Selvää näyttöä poikien rokottamisen hyödyistä on kertynyt paljon, ja toivottavasti heidänkin liittämisensä ohjelmaan tulee harkintaan pian. Rokotusten ansiosta viruksen kierto väestössä vähenee, ja näin tuotetaan epäsuoraa hyötyä myös rokottamattomalle väestölle.

Pekka Nieminen

Inkretiinimimeetit ja haimaongelmat - savua ilman tulta?

Arizonassa asustaa gilalisko, joka syö vain pari kertaa vuodessa. Suoliston valmistautuessa vastaanottamaan puolivuotisaterian liskon sylkeen erittyy mm. hormonia, joka on ihmisen GLP-1-hormonin läheinen sukulainen (1). GLP-1-hormonia erittyy syödessämme ohutsuolen loppuosasta. Se auttaa vastaanottamaan ravinteita lisäämällä insuliinin eritystä ja vähentämällä glukagonin eritystä - ja kertoo aivoille aterian jälkeen, että ruokahalua on syytä hillitä (2). Tämä voisi olla hyödyllistä myös gilaliskon naapureina asuville lihavuudestaan tunnetuille pimaintiaaneille, joilla on eniten diabetesta maailmassa.

Hannele Yki-Järvinen

Ei vielä antibioottia selkäkipuun

Kollegat Kimmo Mattila ym. käsittelivät Lääkärilehden 37/2013 pääkirjoituksessa (s. 2259) selkäkipua koskevaa tanskalaistutkimusta, joka on synnyttänyt maailman selkäyhteisössä vilkkaan keskustelun. Tutkimuksen mukaan krooninen lanneselkäkipu, johon liittyy välilevytyrä ja saman välin Modic 1-muutos, on todennäköisesti infektioperäinen ja hoidettavissa antibiootilla (1). Tutkimus antaa toivoa tiettyjen potilaiden selkäkivun hoitoon. Toisin kuin pääkirjoittajat antavat ymmärtää, se ei kuitenkaan oikeuta antibioottihoidon yleistämistä eikä edes sen kokeilemista vielä, sillä moni yksityiskohta on selvittämättä.

Jarkko Halme

Antibioottia harkiten

Kiitämme kollega Halmetta hyvistä kommenteista pääkirjoitukseemme ja kahteen siihen liittyvään tanskalaisartikkeliin (1,2). Tarkoituksemme oli tuoda selkeästi esille, että kannatamme antibioottihoitoa vain sellaisille potilaille, jotka täyttävät sisäänottokriteerit joko toiseen tai molempiin näistä tutkimuksista, ja joita muut hoidot eivät ole auttaneet. Ymmärrämme kuitenkin kollega Halmeen huolen siitä, että kirjoituksemme voi rohkaista villejä antibioottikokeiluja kroonisista selkäkivuista kärsiville potilaille. Korostimme kirjoituksessa, että lisätutkimuksia aiheesta tarvitaan, ennen kuin nykyisiä hoitokäytäntöjä on syytä muuttaa.

Kimmo Mattila, Mika Paavola, Teppo Järvinen

Lääkäri 2013 -tutkimuksesta tietoa päätöksentekoon

Mikä on lääkärille tärkeää elämässä? Millä perusteilla lääkärit valitsevat erikoisalansa? Vastaako saatu koulutus työelämän vaatimuksia? Vieläkö nuoret kollegat ryhtyisivät lääkäriksi, jos olisivat valitsemassa opiskelualaansa? Ensi viikolla käynnistyvä Lääkäri 2013 -tutkimus pyrkii hakemaan vastauksia kaikkiin näihin kysymyksiin. Niiden saamiseksi on hyvin tärkeää, että mahdollisimman moni lääkäri vastaa kyselyyn.

Hannu Halila

Perinnöllisten rytmihäiriösairauksien poliklinikka ohjelmoi perheen sydänseulontaa

Lääkärikuntakin tuntee huonosti perinnöllisiä rytmihäiriösairauksia. Ne aiheuttavat harvoin oireita, mutta jos sellaisia ilmenee, seurauksena voi olla ennenaikainen äkkikuolema. Rytmihäiriöperäisten äkkikuolemien ilmaantuvuus on noin 0,8 tapausta 100 000:ta alle 35-vuotiasta kohti (1). Sairausryhmään kuuluvat mm. pitkä QT-oireyhtymä (LQTS), katekoliamiiniherkkä polymorfinen kammiotakykardia (CPVT), perinnöllinen sydämen johtumishäiriö (CCD) ja Brugadan oireyhtymä (BrS) (2,3). Varhaisella iällä äkillisesti ja selittämättömästi kuolleiden sukulaisia järjestelmällisesti tutkimalla löydetään perinnöllinen sydänsairaus 30-40 %:lta suvuista (4), useimmiten pitkä QT-oireyhtymä.

Heikki Swan

Raha on saatava seuraamaan asiakasta

Kiitän LT Pia Maria Jonssonia ja KTT Martti Virtasta erittäin hyvistä artikkeleista Lääkärilehdissä 33/2013 ja 34/2013 koskien valinnanvapautta terveydenhuollossa (s. 1990-3 ja 2070-3). Asiantuntevasti ja kiihkottomasti niissä tuodaan esille suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän perusongelmat ja samalla - vähintäänkin rivien välissä - hahmotetaan uutta suuntaa sekä tapaa, johon perustuen järjestelmää tulisi kiireesti uudistaa.

Risto Rinta-Mänty

Kelan lääkärilinja auttaa kollegaa

Lääkärilehden verkkosivulla 2.9.2013 julkaistussa kommenttikirjoituksessaan terveyskeskuslääkäri Ari Mönttinen pohtii hoitavan lääkärin mahdollisuuksia saada korvauskäytäntöjä koskevia neuvoja Kelasta. Vastaus on ollut jo muutaman vuoden ajan yksinkertainen. Lääkäri saa klo 9-16 apua soittamalla Kelan Lääkärilinjan puhelinnumeroon, johon vastaa vuorossa oleva asiantuntijalääkäri. Lääkärilinjan vakuutusaluekohtaiset puhelinnumerot löytyvät helpoimmin käyttäen apuna hakukonetta ja hakusanaparia ’lääkärilinja’ ja ’kela’.

Pekka Koivisto

Onko antibiooteilla rooli selkäkivun hoidossa?

Havainnot, joiden perusteella etiologialtaan aiemmin tuntematon ja hoitomahdollisuuksiltaan rajallinen sairaus onkin osoittautunut hoidettavissa olevaksi infektiosairaudeksi, kuuluvat lääketieteen virstanpylväisiin. Viime vuosikymmenten tunnetuin esimerkki tästä lienee Nobelin palkinnonkin tuottanut havainto ulkustaudista. Tuore tanskalaishavainto saattaa lisätä tälle listalle uuden, kansanterveyden kannalta merkittävän sairauden: kroonisen selkäkivun.

Kimmo Mattila, Mika Paavola, Teppo Järvinen

Saattohoito kotona vaatii monenlaista tukea

Suuri osa ihmisistä haluaisi kuolla - kun kuoltava on - kotona. Moni tuntee pelkoa kliiniseksi koettua sairaalaa kohtaan. Joillekin kuolemaa lähestyville potilaille kuolemaakin suurempi pelon aihe on joutua sairaalalaitoksen kynsiin, kuten potilaat itse sen ilmaisevat. Pahin paikka potilaan itse kokemana on suuren sairaalan päivystys, jossa heikkokuntoinen ja kivulias potilas saattaa odottaa tuntikausia tavatakseen lääkärin, joka passittaa hänet takaisin kotiin. Yhteiskunnalle hoito ja lopulta kuolema kotona merkitsee myös vähäisempiä kustannuksia kuin sairaalassa.

Juha Hänninen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030