Diagnoosihistoria esille?

Ihmetellessäni 5 cm:n paksuista sairauskertomuskansiotani oivalsin, että sairauskertomukseen tarvitaan sisällysluettelo. Olisiko potilastietojärjestelmiin mahdollista liittää yksi tiedosto, johon kerääntyisivät tehdyt diagnoosit aikamäärin ja aikajärjestyksessä? Tämän lisäksi mukana pitäisi olla vaikka yhdellä suomenkielisellä sanalla mainittuna päätoimenpide, lääkkeet ja esim. annettu rokote. Tarkempi anamneesi löytyisi viitteellä tai viitteen kohdalta napin painalluksella.

Veikko Avikainen

Verenpaineen pitää kiinnostaa

Suomalaisessa lääketieteen lehdessä julkaistiin äskettäin tapausselostus, jossa 24-vuotiaan miehen näköhäiriön ja aivopaineen kohoamisen syytä selvitettiin monenmoisin tutkimuksin (1). Vasta muutama kuukausi myöhemmin tapahtuneen aivoverenvuodon yhteydessä huomattiin potilaan verenpaineen olevan 230/160 mmHg. Kyseessä oli hypertensiivinen enkefalopatia - kukaan ei vain ollut mitannut verenpainetta.

Timo Strandberg

Plastiikkakirurgian on saatava kehittyä julkisessa terveydenhuollossa

Ensimmäinen Suomessa raportoitu plastiikkakirurginen leikkaus tehtiin 250 vuotta sitten, huhtikuussa 1763. Kyseessä oli huulihalkion korjaus, ja potilas kuvasi sen itse (1). Virallisesti plastiikkakirurgia on ollut kirurgian suppea erikoisala 65 vuotta. Kehitys kaikkien yliopistosairaaloiden ja keskussairaaloiden palvelutarjontaan kuuluvaksi erikoisalaksi on ollut merkittävä (2). Surullisen usein kuitenkin kollegat ja terveydenhuollon johtajatkin muodostavat käsityksensä plastiikkakirurgin työnkuvasta iltapäivälehtien otsikoista tai keskustelupalstoilta saamansa tiedon pohjalta. Erikoisalan monipuolisuus ja arvostuskin kärsivät "valeplastiikkakirurgien" toiminnan antamasta leimasta.

Tarja Niemi

DSM-5 valmistui viimein

American Psychiatric Association (APA) julkaisi 18.5.2013 mielenterveyden häiriöiden luokituksensa uusimman version DSM-5:n (1) kokouksessaan San Franciscossa; samalla muuttui numeroinnin merkintä. DSM-IV ehtikin palvella jo 19 vuotta. Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu WHO:n ICD-10-tautiluokitukseen, joten välittömät vaikutukset jäänevät meillä vähäisiksi. DSM-5:een johtanut prosessi ja siinä tehdyt linjaukset ovat silti merkittäviä myös Suomessa.

Erkki Isometsä, Tiina Paunio

Hoitoja on annettava oikeudenmukaisesti

“Voinko saada parasta hoitoa vai panttaako sairaala kalliita hoitoja?" on monelle lääkärille tuttu kysymys, joka nousi myös otsikoihin viime viikolla. Suomessa potilaalla on lain mukaan oikeus terveydentilansa edellyttämään hoitoon eikä hoitoa voida evätä taloudellisin perustein. Vuonna 2005 eduskunnan oikeusasiamies ratkaisi Fabryn taudin kalliiseen lääkehoitoon liittyvän kiistan toteamalla, ettei taloudellisia seikkoja voida pitää hoitojen priorisoinnin perusteluina.

Sirkku Jyrkkiö, Päivi Hietanen, Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen

HIV-lääkitys on mullistanut käsitykset tartuttavuudesta

Tiedelehti Science valitsi vuoden 2011 läpimurtotutkimukseksi tutkimuksen, joka osoitti varhaisen lääkehoidon vähentävän HIV-tartuntariskiä 96 % (1). Tutkimukseen osallistui 1 763 serodiskordanttia pariskuntaa: toisella puolisolla oli HIV-tartunta, toisella ei. Puolet HIV-positiivisista satunnaistettiin aloittamaan HIV-lääkehoito tutkimuksen alussa, ja puolet aloitti hoidon myöhemmin oireiden tai CD4-solutason laskun perusteella. Kaikille pariskunnille suositeltiin turvaseksiä ja kondomin käyttöä. Tutkimus keskeytettiin ennenaikaisesti, koska keskimäärin 1,7 vuoden seurannassa todettiin 28 HIV-negatiivisen puolison saaneen tartunnan positiiviselta kumppaniltaan. Näistä tartunnoista 27 todettiin myöhäisen hoidon ryhmässä. Välittömän hoidon ryhmässä ainoa tartunta tapahtui ennen kuin lääkitys oli ehtinyt kunnolla pienentää positiivisen puolison HI-viruspitoisuutta.

Jussi Sutinen, Heikki Kauma, Jarmo Oksi, Eija Ruotsalainen, Jaana Syrjänen, Matti Ristola

MERS - uusi vakavia hengitystieinfektioita aiheuttava koronavirus

Syyskuussa 2012 tunnistettiin ennestään tuntematon SARS:n kaltainen koronavirus MERS (Middle East respiratory syndrome coronavirus, MERS-CoV). Tuntemattomien virusten metsästykseen erikoistunut Ron Fouchierin tutkimusryhmä Hollannista onnistui kasvattamaan ja kuvaamaan tämän uuden, geneettisesti SARS:sta selvästi poikkeavan koronaviruksen (1). Mistä tämä uusi virus on ilmaantunut ja minkälaisen uhkan se muodostaa?

Ilkka Julkunen, Janne Tynell, Niina Ikonen

Saattohoitopäätös on kriittinen tieto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut kansalliset ohjeet riskitietojen merkitsemisestä potilastietojärjestelmiin. Ohjeiden mukaan riskitiedot jaetaan kriittisiin tietoihin ja hoidossa huomioitaviin tietoihin. Kriittisiin tietoihin kuuluvat esimerkiksi vaikeat allergiset reaktiot, sydämentahdistin tai vaikeat tarttuvat infektiot. Hoidossa huomioitaviin tietoihin kuuluvat mm. lääkereaktiot, tekonivel tai tulkin tarve.

Eero Vuorinen

Myös vanhus on tutkittava hyvin

Ajassa-sivuilla Lääkärilehdessä 18/2013 käsiteltiin päivystyksiä ja todettiin, että päivystykset ruuhkautuvat kiireettömän hoidon hakijoista (s. 1318-20). Juttu antoi ymmärtää, ettei vanhuksia päivystyksessä kaivata: Vanhusten ajautumisen päivystykseen arveltiin johtuvan riittämättömistä sosiaalipuolen paikoista, joita terveydenhuolto sitten joutuu korvaamaan. Olemme tästä vahvasti eri mieltä. Eri mieltä olivat myös geriatrikollegat taannoin (1,2).

Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Jaakko Valvanne

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030