Ammatinharjoittajan itsenäisyys - muisto vain?

Turun yksityislääkäripuolella on käynyt viime kuukausina aikamoinen puhuri. Siitä on nyt vuosi kun Pulssista tuli Terveystalo Pulssi. Paitsi koko vastaanottotoiminnan ja kaiken mitä siihen kuluu, Terveystalo osti samassa kaupassa neljä vuosikymmentä turkulaisuutta, yksityisen terveydenhoidon historiaa pursuavan monoliitin ja alan kansallisen edelläkävijän. Kun raha ja tehokkuus puhuvat, historia ja merkityksellisyys vaikenevat. Vuoden aikana turkulaiset ovat saaneet tottua uuteen komentoon. Uuden toimijan tehokkuus ja valtakunnallinen toimivuus puhalsivat yli Pulssin ja tuloksena on huipputehokas lääkäriasema, jossa asiat hoidetaan suuruuden ehdoilla.

Robert Paul

”Uskomushoitojen” rajoittamiselle tuskin on perusteita

Kollega Hannu Lauerman kirjoitus "Uskomushoitoja rajattava nykyistä tiukemmin" Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 17/2013 (s. 1244-5) herätti runsaasti ajatuksia. Suomi on kieltojen, käskyjen ja holhoamisen luvattu maa. Olisin kuitenkin erittäin varovainen ihmisten itsemääräämisoikeuksien rajoittamisen suhteen, myös koskien Lauerman mainitsemia "uskomushoitoja". Rekisteri hoitojen antajista on paikallaan, mutta sen tiukka rajoittaminen, mistä itse kukin saa apua hakea, on arveluttavaa.

Leena Furubacka

Metallimusiikkia järjestölääkärin huoneessa

Asiantuntijalääkäri Kari Haringin työnantaja SAK edustaa yli miljoonaa palkansaajaa. Haring patistaa työterveyshuoltoa vierailemaan työpaikoilla entistä useammin.

Leena Filpus

Vastakkainasettelujen aikaa

Eduskunnassa järjestettiin perussuomalaisten aloitteesta äskettäin luontaishoitoja käsitellyt seminaari, jonka tavoitteena oli vaikuttaa valmisteilla olevaan lainsäädäntöön. Tilaisuudessa luontaishoitajat todistivat sokeiden saaneen näkönsä ja rampojen jättäneen sauvansa. Meitä lääkäreitä korpeaa tällaisten ihmetekojen julistaminen kansanedustuslaitoksen tiloissa. Yhtä ärsyttävää on, kun media levittää yksisilmäisiä, voimakkaasti vaikuttavia tarinoita. Tämä on omiaan tiukentamaan rintamalinjoja koululääketieteen ja luontaishoitojen välillä.

Päivi Hietanen

Jälleen uusi lintuinfluenssavirus - onko syytä huolestua?

Maaliskuun lopussa 2013 Kiinasta kuului huolestuttavia uutisia: aivan uudentyyppinen lintuinfluenssavirus H7N9 aiheutti ihmisessä vakavia, jopa kuolemaan johtaneita infektioita, joissa taudinkuva oli äkillinen hengitysvajaustila (ARDS). Kuukaudessa tautiin on sairastunut yli 100 ihmistä ja joka viides on menehtynyt (1). Mistä tässä on kyse ja mitä on odotettavissa?

Ilkka Julkunen, Pamela Österlund

Genomitiedon aikakausi vaatii valmistautumista

Ihmisen perimän emäsjärjestyksen selvittäminen ja sitä seurannut genetiikan menetelmien kehitys on avannut lääketieteessä uuden aikakauden. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmät (next generation sequensing, NGS) ovat huomattavasti nopeampia, halvempia ja ennen kaikkea kapasiteetiltaan ylivertaisia aiempiin verrattuna (1). Ne ovat mahdollistaneet koko eksomin, kaikkien proteiineja koodittavien geenien, ja koko perimän tutkimukset. Menetelmät eivät ole vain tutkijoiden työkalu, vaan myös kliinisessä käytössä. Onkin ajankohtaista pohtia, miten meidän tulisi valmistautua genomitiedon laajamittaiseen käyttöön.

Kristiina Aittomäki

Vaikuttavuustiedon vähyys on silmiinpistävää

Terveydenhuollon ohella myös moni muu yhteiskunnan aktiviteetti tuottaa terveyttä. Liikenneturvallisuustyö on vähentänyt liikennekuolemat kolmasosaan muutaman vuosikymmenen takaisista luvuista, ja yleinen hygieniatason nousu on romahduttanut joidenkin infektioiden esiintyvyyden. Tupakoinnin ja alkoholin käyttöön liittyvillä toimilla on huomattavat terveysvaikutukset. Väestön lihomisen estäminen säästäisi valtavat resurssit diabeteksen hoidosta muiden sairauksien hoitoon.

Antti Mäkitie, Risto Roine

Suomen vastasyntyneille kuuluu oikeus aineenvaihduntasairauksien seulontaan

Synnynnäiset aineenvaihduntasairaudet johtuvat mutaatioista, joiden seurauksena jonkin aineenvaihduntareitin toiminnalle keskeinen proteiini toimii huonosti tai ei lainkaan. Osa mutaatioista on uusia, mutta suuri osa periytyy, tyypillisesti resessiivisesti, ja kantajat ovat yleensä oireettomia. Yksittäiset sairaudet ovat harvinaisia, mutta tällaisia sairauksia on satoja, ellei tuhansia. Moniin ei valitettavasti ole hyvää hoitoa, mutta osa voidaan hoitaa ruokavaliolla tai lääkkeillä. Hoito on kuitenkin päästävä aloittamaan, ennen kuin pysyviä vaurioita ehtii kehittyä.

Risto Lapatto

Oikaisu: Elämä muuttui silmänräpäyksessä

Lääkärilehdessä 13-14/2013 julkaistussa Matti Laition haastattelussa (Elämä muuttui silmänräpäyksessä, s. 1020-22) oli virhe. Laitiolla on neljä poikaa, ei kaksi kuten jutussa todettiin.

Ulla Toikkanen

Huomenna hän tulee

Samuel Beckett sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1969 paljolti näytelmällään, joka kertoo kahdesta "sosiaalisesti toimintarajoitteisesta" miehestä. Minimalistisen näytelmän päähenkilöt odottavat "häntä". Teoksen englanninkielinen nimi Waiting for Godot antaa aihetta epäillä, että "hän" voisi olla jumalainen ja ratkaista Vladimirin ja Estragonin ongelmat ilman, että heidän tarvitsee tehdä mitään.

Heikki Pälve

Voimmeko vaikuttaa aneurysmavuotoihin?

Aivovaltimoaneurysman puhkeamisen aiheuttama lukinkalvonalainen verenvuoto (subaraknoidaalivuoto) on hengenvaarallinen aivoverenkiertohäiriö: siihen sairastuneista suomalaisista 40 % kuolee ensimmäisen kuukauden aikana (1). Työikäisillä suomalaisilla subaraknoidaalivuodon ilmaantuvuus on poikkeuksellisen suuri, 35/100 000 henkilövuotta (25 vuotta täyttäneet), ja sairastumisiän mediaani Suomessa on 60 vuotta (2). Subaraknoidaalivuotoon liittyvän inhimillisen kärsimyksen, menetettyjen elin- ja työvuosien sekä hoidon ja kuntoutuksen mittavien kustannusten vuoksi on vuosikymmeniä haaveiltu keinosta, jolla aneurysmavuotoja voisi ehkäistä. Mutta olemmeko vielä lähelläkään viisastenkiveä, jolla pelastettaisiin vuosittain satojen suomalaisten henki?

Aki Laakso, Miikka Korja

Poukkoileva hintapolitiikka haittaa syöpäkivun hoitoa

Syöpäkivun hoitoon käytettävien opioidien kustannukset olivat vuonna 2011 noin 4,5 miljoonaa euroa. Muihin lääkeryhmiin verrattuna kipulääkkeet ovat halpoja. Kaikista lääkekustannuksista Suomessa syöpäkipupotilaiden käyttämät opioidit muodostavat 0,17 % ja kipulääkekustannuksista 6,8 % (1).

Eero Vuorinen, Voitto Järvimäki

Eutanasia palauttaa elämän arvostuksen

Terveyssosiologian professori Tuula Vaskilampi esittää Lääkärilehdessä 15/2013 (s. 1082-3), että jos eutanasia hyväksytään, se muuttuu vähitellen myös sosiaaliseksi instituutioksi. Arjen ajattelutavat muuttuvat ja arvokkaasta kuolemisesta tulee ihmisen oikeus. Tähän saakka on helppoa olla samaa mieltä. Vaskilampi päätyy pohtimaan, kuuluuko tulevaisuudessa hyvän potilaan normikäyttäytymiseen kuoleminen mahdollisimman varhain, jotteivät omaiset joutuisi kärsimään.

Juha Hänninen

Älypuhelin avuksi tupakoinnin ehkäisyyn

Runsaasti tupakoivan henkilön iho rypistyy viisinkertaisesti tupakoimattomaan samanikäiseen verrattuna. Professori Aarne Oikarinen ehdottikin katsausartikkelissaan Lääkärilehdessä 13-14/2013 (s. 1001-6), että tehokas valistuskeino nuorten tupakoinnin vähentämiseksi olisi korostaa tupakoinnin vaikutuksia ulkonäköön.

Hannu Vierola

Ymmärrätkö markkinavoimia?

Suhde lääketeollisuuteen on monien lääkärien mielestä hiukan kiusallinen puheenaihe. BMJ nosti sen muutama vuosi sitten kanteensa otsikolla Dancing with porcupines. Sittemmin tämä sensitiivinen valssi on ollut - muodossa tai toisessa - lähes jokaviikkoista lääketieteen päälehtien ja muun median sisältöä (1,2).

Päivi Hietanen

Kun ruoka ei maistu

Euroopan ravitsemusyhdistys ESPEN määrittelee virheravitsemuksen (malnutritio) tilaksi, jossa energian, proteiinien ja muiden ravinteiden puute, ylimäärä tai epätasapaino saa aikaan haitallisia muutoksia kehon kokoon tai koostumukseen, potilaan toimintakykyyn tai sairauden hoidon tulokseen (1). Kansainvälisten tutkimusten mukaan 20-50 % sairaalapotilaista kärsii aliravitsemuksesta (2,3). Erityisryhmissä aliravitsemus voi olla tätäkin yleisempää. Esimerkiksi sairaalassa hoidetuista suomalaisvanhuksista ravitsemustila on heikentynyt jopa puolella, ja pysyvässä laitoshoidossa aliravitsemus on vieläkin yleisempää (4). Aliravitsemus aiheuttaa vakavia häiriöitä solujen, elintoimintojen ja psyyken alueella ja heikentää toipumista vakavasta sairaudesta. Tämä puolestaan pitkittää sairaalahoitoja ja kuormittaa terveydenhuoltoa taloudellisesti (5). Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan akuuttiin sairaalahoitoon joutuneet aliravitut potilaat viipyivät sairaalassa keskimäärin 4 päivää muita kauemmin (6).

Minna Bäcklund, Reino Pöyhiä

Holhoaako terveysvalistus?

Toimittaja Ulla Järven kirjoitus "Holhoava terveysvalistus ei tehoa" Ajassa-sivuilla Lääkärilehdessä 12/2013 (s. 902) ja kirjoituksessa referoitu Jaana Hallamaan esitys terveyskasvatuksen holhoavuudesta on puhetta, joka on minua pitkään vaivannut. Koko urani ajan olen kuullut sanottavan, että terveyskasvatusta ja valistusta pitäisi tehdä toisella tavalla ja että nykyterveysvalistus on holhoavaa - ja että näiden vuoksi se ei tehoa.

Pekka Puska

Eutanasialla on myös sosiaalinen ulottuvuus

"Appeni kuolema oli kaunis. Kaikki omaiset olivat vuoteen ympärillä, tilaisuudessa soi Beethovenin sinfonia - hänen lempimusiikkiaan. Sitä vastoin anoppini ei ollut valmis tekemään lopullista päätöstä kuolemastaan. Hän sairasti syöpää. Meidän omaisten oli raskasta seurata hänen kärsimystään," kertoi hollantilainen ystäväni tavattuamme pitkästä aikaa. Tapaus johdatti minut pohtimaan eutanasian sosiaalista olemusta.

Tuula Vaskilampi

Elämä muuttui silmänräpäyksessä

Turkulainen patologi ja galleristi Matti Laitio sokeutui yllättäen yli 20 vuotta sitten. Galleristin ura on jatkunut näihin päiviin asti, koska taide on Laitiolle suuri intohimo.

Ulla Toikkanen

Terveyspalvelut leveille harteille

Hallituksen kehysriihi pui sote-uudistuksen mutta tuotosta jouduttaneen arvailemaan lähiviikot. Kun rakennekartat näköjään arkistoitiin, on pian mietittävä, mille pohjalle palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädettävä järjestämislaki lopultakin tehdään. Aikaa pohdinnalle on puolitoista vuotta.

Risto Ihalainen