Suomalainen yleislääkärin työn laatuohjelma suunnitteilla

Yleislääkäriyhdistysten maailmanjärjestön WONCA:n laadunvarmistustyöryhmän aloitteesta ovat työryhmän suomalaisedustajat ja Suomen yleislääketieteen yhdistys ryhtyneet toimeen kehittämään yleislääkärin työn laadunvarmistusta kansallisella tasolla. Ensimmäinen tehtävä on ydinryhmän ja yhteistyöverkoston muodostaminen. Mukaan toimintaan kutsutaan kaikkia kiinnostuneita yleislääkäreitä.

Esko Kumpusalo Marjukka Mäkelä

Yleislääkärin työn laadunvarmistus vauhtiin Euroopassa

Yleislääkärien työn laadunvarmistus etenee Euroopan eri maissa hiukan eri vauhdilla. Monenlaisia mielenkiintoisia työtapoja on jo käytössä. Yleislääkärien yhdistysten maailmanjärjestö WONCA on ryhtynyt kehittämään kokemusten vaihtoa ja yhteisiä toimintalinjoja työryhmien kautta. Euroopan alueen laadunvarmistustyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran joulukuussa. Kaikissa maissa on tarkoitus käynnistää kansallisten laadunvarmistusohjelmien valmistelu.

Sepelvaltimotaudin uudet riskitekijät

Muinainen käsitys sydäninfarktista "sydänveritulppana" on viime vuosina muuttunut huomattavan monisärmäiseksi, ja koronaari-iskemian syntyyn vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Sepelvaltimotaudin olemuksesta on opittu tietämään varsin paljon: esim. endoteelin ja trombosyyttien monivaiheinen yhteisvaikutus, joka on edellytyksenä koronaariahtautuman ja -tromboosin synnylle. Näkymiä ovat nyttemmin sävyttäneet mm. uudet havainnot koronaarikouristelusta eli -spasmeista (N Engl J Med 1991;325:1551- 1556).

Sytokiinit, vapaat radikaalit ja glutamiini - uusinta uutta kliinisessä ravitsemushoidossa

XIII Euroopan Parenteraalisen ja Enteraalisen ravitsemuksen kongressi pidettiin syyskuun helteessä Antwerpenissa. Osallistujia oli n. 2 000. Eri erikoisalojen lääkäreiden lisäksi tähän vuosittaiseen Euroopan kongressiin osallistuu ravitsemusterapeutteja, farmaseutteja ja ravitsemushoidon alueella työskenteleviä sairaanhoitajia. Suomalaisten osanottajien määrä on vuosi vuodelta kasvanut, mikä on ilahduttava piirre oman maamme ravitsemushoidon tason ja kehityksen kannalta.

Lauri S. Nuutinen

1924-25

Vuosina 1924 ja 1925 Suomen Lääkäriliiton Aikakauslehdessä pääosa sisällöstä koostui parin edeltäneen vuoden tavoin liiton yleisten kokousten alustuksista sekä kokousten keskustelu- ja ponsipöytäkirjoista. Keskusteltiin mm. sairaalalääkärien ottamisehdoista, lipeäkivi- ja lysolimyrkytysten ehkäisemisestä ns. toisen luokan myrkkyjen myyntiä rajoittamalla, uusien kunnansairaaloiden perustamisesta sekä läänin- ja yleisten sairaaloiden lääkärien mahdollisuuksista saada korvausta yksityisosastoissa hoidettavista potilaista.

Kyllikki Kauttu

10.2.1992 Valmistuvien lääkärien työtilaisuuksista pidettävä kiinni

Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa lama merkitsee henkilöstösupistuksia. Kuntien taloustilanteen kiristyttyä säästöjä haetaan myös lääkärinpalveluja karsimalla, josta syystä kaikkia lääkärinvirkoja ei enää pyritäkään pitämään täytettyinä eikä uusia virkoja perusteta entisessä tahdissa. Orientoivan vaiheen virkoihin ei kaikkialla oteta hoitajia, vaikka tulijoita olisi. Lomakausien viransijaisten käyttö on minimoitu. Monet opiskelijat joutuvat jo nyt katkerasti toteamaan, että loma-ajan sijaisuuden saaminen on huomattavasti aiempaa hankalampaa tai jopa mahdotonta. Lääkäripula on laman ja säästötoimenpiteiden ansiosta kääntymässä lääkärityöttömyydeksi.

Paula Vainiomäki

Julkaisemisen lupajärjestelyt

Lääkärilehden lähinumeroissa on julkaistu muutama artikkeli, joiden ensimmäisellä sivulla on maininta tutkimuksen aiemmasta julkaisemisesta kansainvälisissä lehdissä. Tällainen uudelleenjulkaiseminen on poikkeuksellista - eiväthän lehdet yleensäkään vanhoja juttuja halua - mutta määrätyin edellytyksin se on mahdollista. Lääkärilehdessä käytännössä tärkein peruste uudelleenjulkaisemiselle on merkittävien tietojen välittäminen pienelle kieliryhmällemme, jossa kaikilla ei ole aikaa eikä mahdollisuuttakaan seurata säännöllisesti ulkomaisia ammattilehtiä.

Taito Pekkarinen

Reunahuomautuksia beetasalpaajakirjoitukseen

Markku S. Nieminen ja Juhani Partanen esittivät tässä lehdessä hyvän ja monipuolisen katsauksen ''Beetasalpaajat tänään'' (SLL 1-2/92). Siitä ilmenee, että beetasalpaajilla edelleen on vahva asema kardiovaskulaarisessa lääkehoidossa. Pienentämällä annoksia sekä käyttämällä selektiivisiä salpaajia ja yhdistelmähoitoja voidaan sivuvaikutukset ja metaboliset ym. haitat minimoida. Uusia beetasalpaajia on hiljan tullut markkinoille, ja ns. kolmannen sukupolven vasodilatoivia beeta1-selektiivisiä blokkareita on tulossa.

Amalgaamiongelma metallurgin näkökulmasta

Metallurgina (= mm. metallurgisten prosessien termodynamiikka, metallioppi, korroosioilmiöt...) olen suurella mielenkiinnolla seurannut käytyä amalgaamikeskustelua. Koska kyseessä on lääkärikunnalle koulutuksellisesti tuntematon alue, mitä tulee elohopean käyttäytymiseen seoksissa (amalgaameissa), esitän seuraavassa käsitykseni amalgaamimetallurgian perusasioista sellaisena kuin prosessimetallurgin koulutuspohjalla asiat näen.

Myastenia gravis -potilaiden hoitokäytännöt täsmennettävä

Ruotsin myasteniayhdistyksen aloitteesta Norjassa järjestettiin 27.-28.9.91 pohjoismainen kokous, jossa oli läsnä joukko alan asiantuntijoita sekä jäseniä eri maiden potilasyhdistyksistä. Kokouksen tarkoituksena oli saada aikaan konsensus hoitolinjoista. Pyrimme myös selvittämään onko asuinpaikalla vaikutusta saadun hoidon tasoon sekä keskustelemaan psykologisen kuntoutuksen tärkeydestä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030