Lastenreuman kehittyvä lääkehoito haastaa kehittämään valintaperusteita

Lastenreuma tarkoittaa joukkoa alle 16 vuoden iässä alkaneita pitkittyneitä niveltulehdussairauksia. Se luokitellaan alatyyppeihin sairastuneiden nivelten lukumäärän, niveltulehdukseen liittyvien muiden oireiden, reumatekijäpositiivisuuden ja sukuanamneesin perusteella. Jako alatyyppeihin on hyödyllinen, koska se ohjaa lääkehoidon valintaa ja liittyy ennusteeseen. Suomessa sairastuu lastenreumaan vuosittain noin 200 lasta ja taudin vuoksi hoidossa ja seurannassa on noin 2 000 lasta ja nuorta (1).

Liisa Kröger, Paula Vähäsalo

Ebolaohjeistus on ollut ajan tasalla

Jari Vainio kritisoi Lääkärilehdessä 43/2014 terveydenhuollolle annettuja ebolaohjeita (1). Vainio toivoi käytännöllisempiä ohjeita ja katsoi että vastuuta on jätetty liiaksi yksittäisen lääkärin harteille.

Esa Rintala, Asko Järvinen, Markku Kuusi, Anni Virolainen-Julkunen

Alkoholipolitiikassa rajoittamisen tie on jo kuljettu

Lääkärilehden 41/2014 pääkirjoituksessa Lääkäriliiton edustajat ottivat kantaa syrjäytymisen ehkäisyyn (1). Alkoholipolitiikan tiukentamista pidettiin tässä tärkeänä aseena. Liitto on jo tietysti imagosyistä pakotettu noudattamaan virallista alkoholipolitiikkaa - vähän samaan tapaan kuin Suomi aikanaan joutui ylistämään YYA-sopimusta - kun taas minun rivijäsenenä on helppo arvostella ja kritisoida.

Heikki Laine

Aikaa, asennetta ja ammattitaitoa syrjäytymisen ehkäisyyn

Kiitän Marjo Parkkila-Harjua ja Lauri Vuorenkoskea syrjäytymisen ehkäisyä koskevasta pääkirjoituksesta Lääkärilehdessä 41/2014 (1). Suomella ei ole varaa sen enempää taloudellisesti kuin eettisestikään olla panostamatta syrjäytymisen ehkäisyyn kaikin keinoin.

Silja Kosola

Probiooteista tarvitaan lisää tutkimusta

Lääkärilehdessä 43/2014 käsiteltiin dysbioosia (1), vastasyntyneiden varhaisia GBS-infektioita (2) sekä Clostridium difficile -ripulin hoitoa ulostekapseleilla (3). Suoliongelmaisia lapsia paljon hoitaneena lääkärinä pidän näiden kolmen raportin keskinäistä asiayhteyttä todella merkittävänä. Vaikka minua ilahduttaakin GBS-infektioita käsittelevän alkuperäistutkimuksen (2) kuviossa 2 esitetty kefuroksiimin kulutuksen loiva lasku vuosina 2010-2013, olen kovin huolestunut kuviossa 1 esitetystä G-penisilliinin kulutuksen jyrkästä noususta samana ajankohtana.

Rauli Mäkelä

Ammattitaitoinen koululääkäri tekee arvokasta työtä

Päätoimisia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkäreitä on yhä enemmän. Tämä johtuu suurelta osin neuvoloita ja kouluterveydenhuoltoa koskevasta asetuksesta (1). Se laadittiin, jotta kunnat palauttaisivat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sille tasolle, jolla se oli ennen valtionosuusjärjestelmän purkua (2). Vuosittaisten terveystarkastusten järjestäminen tuli pakolliseksi, ja osa tarkastuksista määrättiin ns. laajoiksi. Uudella termillä tarkoitetaan, että paitsi oppilaan, myös molempien vanhempien hyvinvointia ja elämäntilannetta arvioidaan aikaisempaa perusteellisemmin. Erityisen tuen tarpeessa olevat on tunnistettava mahdollisimman varhain, ja tuki on järjestettävä viipymättä.

Elina Hermanson

Miksi ebolaa ei saada kuriin?

Kuvitelkaapa, että Suomessa olisi tappava tautiepidemia ja sauna todettaisiin tärkeäksi leviämispaikaksi. Viranomaiset kieltäisivät saunomisen ehkä vuodeksi. Kuinkahan moni tottelisi?

Heikki Peltola

Suomen terveydenhuolto ei elä digiajassa

Viime vuosina on kannettu julkista huolta Suomen putoamisesta tietotekniikan rattailta. Huoli on täysin aiheellinen.

Seppo Mäkinen

Valviraan on tehty useita vaaratilanneilmoituksia

Kollega Seppo Mäkinen on aiheesta huolissaan HUS:n potilastietojärjestelmän toimivuudesta. HUS päivitti 12.-13.9.2014 Uranus-tietojärjestelmänsä uuteen 8.4.3-versioon, jolla on mahdollista liittyä valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon. Version vaihtoon liittyi riskejä, joihin oli ennakolta varauduttu. Niinpä välittömästi version vaihdon jälkeen tapahtuneet ongelmat eivät onneksi aiheuttaneet vakavia vaaratilanteita potilashoidossa. Tietojärjestelmän ongelmat ovat kuitenkin jatkuneet ja 20.10. mennessä Uranus-järjestelmässä on ollut 11 suunnittelematonta käyttökatkoa. Osa näistä on aiheuttanut vakavia vaaratilanteita ja niistä on tehty myös vaaratilanneilmoitukset Valviraan. Uranukseen 17.-18.10 tehdyt päivitykset toivottavasti korjaavat tilanteen.

Lasse Lehtonen

Kerro, kysy, kuittaa - tiimityöllä potilasturvallisuutta

Kommunikaation ongelmat ovat suurin yksittäinen haittatapahtumiin myötävaikuttava tekijä.

Terveydenhuoltoa kehittämällä pidennetään työuria

Työkyvyttömyydestä tai työttömyydestä johtuva työn puute on uhka fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle terveydelle. Työssä käyvillä on tutkimusten mukaan järjestään parempi terveys kuin työelämän ulkopuolelle joutuneilla. Yhteys on kaksisuuntainen: työstä syrjäytyminen johtaa terveyden heikkenemiseen, ja heikentynyt terveys voi lisätä riskiä joutua työttömäksi. Työelämän ulkopuolelle joutuminen lisää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja kasvattaa terveyseroja.

Kari-Pekka Martimo, Kimmo Tarvainen

Eteisvärinää löytyy aivoinfarktin jälkeen - jos sitä etsitään

Eteisvärinä on väestön vanhetessa kasvava kansanterveysongelma. Sen yleisin ja ennusteen kannalta tärkein komplikaatio on aivoinfarkti. Eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin riski on muista vaaratekijöistä riippuen 2-7-kertainen verrattuna normaalirytmissä olevaan verrokkiväestöön, ja riski on yhtä suuri kohtauksittaisessa ja pysyvässä eteisvärinässä (1). Kattavan ruotsalaisen rekisteriaineiston perusteella eteisvärinä saattaa olla taustalla jopa kahdessa viidestä iskeemisestä aivohalvauksesta (2). Varsin usein eteisvärinä on kuitenkin täysin oireeton. Tuolloin aivohalvaus voi olla sen ensimmäinen oire.

Jukka Putaala, Mika Lehto, Sami Pakarinen

Dysbioosi on hankala käsite

Neurologian erikoislääkäri Johanna Rellman käsitteli kommenttipuheenvuorossaan Lääkärilehden kotisivulla 29.9.2014 dysbioosia (1). Kirjoitus oli oivaltava ja hauska, mutta muistutti myös siitä, että dysbioosi käsitteenä eroaa melko lailla tutkimustyötä tekevien ja potilaita hoitavien lääkärien välillä.

Miika Arvonen

Sote-uudistuksen on perustuttava tulevaisuuden tarpeisiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lausuntokierros on päättynyt. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat Lääkäriliiton näkemyksen mukaan kannatettavat. Suunnitellut toteuttamistavat kuitenkin huolettavat.

Tuula Rajaniemi, Mikko Pietilä

Sosioekonomiset tekijät ja syöpä

Syöpien ilmaantuvuudessa ja syöpäkuolleisuudessa on eroja alueiden ja väestöryhmien kesken. Syitä eroihin on useita: syövän riskitekijöille altistuminen vaihtelee väestöryhmittäin ja ihmisen sosiaalinen tausta on yhteydessä terveystietoisuuteen, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Myös tutkimuksiin ja hoitoon pääsyssä on alueellista vaihtelua, vaikka Suomessa terveydenhuoltojärjestelmä onkin lähtökohtaisesti tasa-arvoinen. Syövän hoidon järjestämiseen ja hoitokäytäntöihin saattaa lisäksi liittyä sellaisia alueellisia eroja, jotka vaikuttavat hoidon tuloksellisuuteen väestötasolla.

Nea Malila, Sakari Karjalainen

Rintasyövän hoitotrendit - lisää lääkkeitä ja parantuneita potilaita

Rintasyöpään sairastuneista jää nykyisin eloon yli 30 % suurempi joukko kuin viisikymmentä vuotta sitten (1). Lääkehoito on lisääntynyt ja kirurgia kehittynyt yhä säästävämmäksi. Uusimista ehkäisevää liitännäishoitoa räätälöidään kasvaimen molekyylibiologisten ominaisuuksien mukaan (2).

Päivi Hietanen

Pitkälle edenneen sepelvaltimotaudin ensisijainen hoitomuoto on leikkaus

Dosentti Markku Mähönen kollegoineen on ansiokkaasti selvittänyt alkuperäistutkimuksessaan Lääkärilehdessä sepelvaltimotaudin kajoavan hoidon rekisteritietojen luotettavuutta ja hoidon kehityssuuntia (1). Verkkosivuillaan lehti otsikoi kirjoituksen näyttävästi: "Sepelvaltimotaudin kajoava hoito mullistui".

Peter Raivio, Antti Vento

Hoidon vaikuttavuuden arviointia tulee lisätä

Kiitämme Raiviota ja Ventoa vaikean sepelvaltimotaudin kajoavaa hoitoa koskevasta kommentista. Tutkimuksemme (1) ensisijainen tarkoitus oli arvioida hoitoilmoitusrekisterin (HILMO) toimenpidetietojen kattavuutta ja luotettavuutta. Esimerkinomaisesti esittelimme samalla toimenpiteiden kehityssuuntia Suomessa. Hoitoilmoitusrekisterin toimenpidetiedot todettiin luotettaviksi ja käyttökelpoisiksi.

Markku Mähönen, Veikko Salomaa

Terveydenhuollon panostettava syrjäytymisen ehkäisyyn

Syrjäytyminen on vaikea yhteiskunnallinen ongelma, joka aiheuttaa niin inhimillistä kärsimystä kuin yhteiskunnallisia kustannuksia. Siihen liittyvät kiinteästi muun muassa köyhyys, työttömyys, päihde- ja mielenterveysongelmat, sosioekonomiset terveyserot, elämänhallinnan puute ja vaikeus osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

Marjo Parkkila-Harju, Lauri Vuorenkoski

Terveystarkastukset työterveyshuollossa - turhaa työtäkö?

Terveiden tarkastamisella on työterveyshuollossa vankka perusta. Työterveyshuoltolaki (1383/2001) on aikanaan kirjoitettu vahvasti sairauksien ehkäisyn, ei sairauksien hoidon näkökulmasta. Laki edellyttää, että työterveyshuolto arvioi ja seuraa työhön liittyviä terveysvaaroja, työntekijöiden terveydentilaa sekä työkykyä ja puuttuu viipymättä epäkohtiin jo ennen sairastumista. Työterveyshuoltolaissa on jäänteenä vanha termi "työstä ja työympäristöstä johtuva erityisen sairastumisen vaara" (VNa 1485/2001). Esimerkkinä tästä ovat työt, joissa altistutaan esimerkiksi asbestille, melulle, säteilylle tai liuottimille. Näissä töissä tarkastukset ovat välttämättömiä ja niitä on tehtävä riittävän usein, jotta tilanne saadaan korjatuksi mahdollisimman pian.

Kari Reijula