Psykoterapian muuttuvat maisemat

Psykoanalyysi ja psykodynaaminen psykoterapia mullistivat tullessaan paitsi psykiatrisen hoidon, myös koko ihmiskäsityksemme ja kulttuurimme psykologisen pohjan. Syntynyt näkemys persoonallisuuden kehittymisestä loi uskoa henkisen kärsimyksen helpottamiseen psyykkisiä konflikteja selvittävän tiedostamisen kautta. Piilotajuisten motiivien ymmärtäminen taas avasi taiteelle ja kulttuurille lähes ehtymättömän draaman lähteen.

Sami Pirkola

Liikuntasuosituksia voi räätälöidä

Lääkärilehdessä 25-32/2014 käsiteltiin terveyttä edistävää liikuntaa. TtT Pauliina Husu ym. (1) raportoivat katsausartikkelissaan tuloksia mitattuaan aikuisten fyysistä aktiivisuutta ja liikkumattomuutta kiihtyvyysmittarilla ja vertasivat lukuja nykyiseen terveysliikuntasuositukseen (2). Husun ym. mukaan 24 % osallistuneista täytti nykyisen suosituksen. Luku on yllättävän suuri verrattuna kansainvälisiin tutkimuksiin, joiden mukaan vain 5-8 % aikuisista täytti suosituksen (3,4). Harrastavatko suomalaiset liikuntaa enemmän kuin muut?

Juhani Leppäluoto

Kiihtyvyysmittaritulosten vertailussa haasteita

Professori Juhani Leppäluoto pohtii tutkimustuloksia vertailtuaan, harrastavatko suomalaiset liikuntaa enemmän kuin muut. Kiihtyvyysmittareilla mitatun fyysisen aktiivisuuden vertaileminen tutkimusten välillä on haastavaa. Liikuntasuosituksen täyttävien osuuksissa havaittu ero suomalaisen (1) ja Leppäluodon viittaamien amerikkalaisten (2,3) tutkimusten välillä voi johtua erilaisista kestävyysliikuntasuosituksen täyttymiskriteereistä. Troiano ym. (2) käyttivät vanhempaa liikuntasuositusta, jonka mukaan reipasta fyysistä aktiivisuutta piti kertyä vähintään 30 minuuttia päivässä, ainakin 5 päivänä viikossa. Tämän suosituksen täyttyminen edellyttää keskimäärin runsaampaa fyysistä aktiivisuutta kuin nykyinen terveysliikuntasuositus (4). Vanhempaa suositusta käyttäen suomalaisesta aineistosta saataisiin hyvin samansuuntaisia tuloksia kuin amerikkalaisestakin. Tucker ym. (3) käyttivät nykyistä terveysliikuntasuositusta, mutta muodostivat täyttymiskriteerin laskennallisesti eri tavalla kuin suomalaisessa tutkimuksessa.

Pauliina Husu, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Harri Sievänen, Kari Tokola, Heli Valkeinen, Tomi Mäki-Opas, Tommi Vasankari

MS-potilas tarttuu hetkeen

Johanna Sillberg sairastui MS-tautiin 24-vuotiaana vastavalmistuneena sairaanhoitajana. Hän pystyi melkein unohtamaan sairauden pariksikymmeneksi vuodeksi.

Ulla Toikkanen

Opetuksen laatu on turvattava

Tänä syksynä aloitti lääketieteen opintonsa 688 uutta medisiinaria. Onnittelut uusille tuleville kollegoille!

Hannu Halila

Työ- ja eläkeuraoppia Akavalle

Yhteiskunnallinen päätöksenteko eroaa yritysten päätöksenteosta. Siitä on taas saatu hyvä oppi. Pääministeri Matti Vanhanen tuli Rukalla talvella 2009 hiihdellessään johtopäätökseen, että Oy Suomi tarvitsee taloutensa haasteista selvitäkseen pidempiä työuria. Yhtiömaailmassa päätökset olisi tehty nopeasti ja niiden kannustevaikutukset olisi pohdittu perusteellisesti, jotta päätös varmasti myös tukisi yhtiön strategiaa. Eläkeratkaisu kesti kauan eikä tue Suomen määritettyä strategiaa. Elinkeinoelämän valtuuskuntaa tai valtakunnan hallitusta ei voi kehua.

Heikki Pälve

Kenelle hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavalle asennetaan rytmihäiriötahdistin ehkäisevästi?

Valtaosaan perinnöllisistä sydänlihas- ja rytmihäiriösairauksista liittyy suurentunut sydänperäisen äkkikuoleman riski. Hypertrofinen kardiomyopatia on yleisin perinnöllinen sydänlihassairaus ja nuorten aikuisten johtava sydänperäisen äkkikuoleman syy. Siinä kammioperäisten rytmihäiriöiden taustalla ovat mm. tautimutaatiosta johtuvat sydänlihassolun poikkeava kalsiumaineenvaihdunta, hypertrofia, fibroosi ja kardiomyosyyttien epäjärjestys. Rytmihäiriöalttiuteen vaikuttavat hemodynamiikka, rasitus, iskemia ja autonomisen hermoston vire.

Tiina Heliö

Sittenkin kahden pysähdyksen kirurgiaa?

LT Jaana Vironen ja dosentti Ilkka Kunnamo kirjoittavat artikkelissaan Lääkärilehdessä 36/2014 (1), että yhden käynnin kirurginen toiminta (one-stop surgery) yleistyy maailmalla kustannustehokkuutensa takia. Mallissa potilas arvioidaan ja hoidetaan päiväkirurgisesti ilman edeltäviä poliklinikkakäyntejä. Artikkelin pohjana olleessa tutkimuksessa selvitettiin päiväkirurgisen toiminnan soveltuvuutta nivustyräpotilaille.

Seppo Miilunpalo

Päivystys keskittyy lopultakin

Alkuvuodesta 2012 Manner-Suomessa synnytettiin 30 yksikössä ja ympärivuorokautinen vähintään perusterveydenhuollon tasoinen päivystys toimi 67 yksikössä. Nyt terveydenhuollon päivystystä keskitetään merkittävästi päivystysasetuksella. Tätä kirjoitettaessa muuten valmiista asetuksesta puuttuu vielä peruspalveluministerin allekirjoitus. Uusi asetus korvaa vuosi sitten annetun vastaavan asetuksen, jonka piti tulla voimaan ensi vuoden alussa.

Heikki Pärnänen

Terveydenhuollon epätasa-arvo näkyy kuntoutuksessa

Terveyskeskusten ja työterveyshuollon potilaskäynneistä 25-30 % koskee tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksia (1,2). Ne ovat perusterveydenhuollossa suurin sairausryhmä ja psyykkisten sairauksien ohella tärkein sairauslomien ja työkyvyttömyyseläkkeiden syy (3).

Jari Ylinen, Riku Nikander

Seulontaohjelman ulkopuoliset Papa-näytteet kuormittavat terveydenhuoltoa

Kohdunkaulan syövän seulonta käynnistyi Suomessa 1960-luvulla. Irtosolunäytteeseen perustuvan Papa-seulonnan ansiosta ovat niin kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus kuin kuolleisuuskin vähentyneet 80 % (1,2). Alle 40-vuotiaiden naisten seulontaan osallistuminen on kuitenkin vähäistä, ja syövän ilmaantuvuus kääntyi tässä ikäryhmässä kasvuun 1990-luvulla (1,3).

Nea Malila, Merja Yliskoski

Perusasteen suorittaneiden miesten terveys onkin parantunut?

Lääkärilehdessä 36/2014 julkaistiin THL:n tutkijoiden mielenkiintoinen selvitys koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen muutoksista (1). Tutkijat toteavat, että hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Artikkelia lukiessani mieleeni nousi myös hivenen positiivisempi tulkintamahdollisuus: perusasteen koulutuksen suorittaneiden miesten terveys ja hyvinvointi on parantunut.

Raimo K. R. Salokangas

Immunoglobuliineista jo tekeillä yhteiseurooppalainen arvio

Professori Hannu Kokki ja proviisori Maija Koljonen kirjoittivat Lääkärilehdessä 35/2014 Lääkeinfo-palstalla laskimoon annettavien immunoglobuliinien käytöstä Suomessa (1). Artikkelissa todettiin, että immunoglobuliinien käyttö on lisääntynyt merkittävästi, käytön määrä vaihtelee sairaaloittain eivätkä käyttöaiheet ole yhdenmukaisia.

Tuomas Oravilahti, Vesa Kiviniemi, Sinikka Sihvo, Kristian Lampe

Sivuroolissa epilepsia

Kun Marja Suonpää sai yli 30 vuotta sitten epilepsiadiagnoosin, hän päätti elää niin täyttä ja tavallista elämää kuin mahdollista. Kokemukset terveydenhuollosta ovat vaihdelleet ääripäästä toiseen.

Ulla Toikkanen

Virheestä kertominen potilaalle

Ikääntyvän miehen krooninen munuaisen vajaatoiminta jäi havaitsematta ja hoitamatta, vaikka munaisallas todettiin laajentuneeksi kaikututkimuksessa.

Pertti Mustajoki, Marina Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen

Euro koettelee kollegiaalisuutta

Kun kansanterveyslakia sorvattiin 45 vuotta sitten, pontimena oli perusterveydenhuollon jääminen erikoissairaanhoidon jalkoihin. Silloin perusterveydenhuoltoa pitivät pystyssä työlle omistautuneet yksittäiset kunnanlääkärit: ammatinharjoittajat, joilla oli julkinen virka.

Heikki Pälve

Miksi diabetesta sairastavan lapsen hoitotasapainoa on niin vaikea parantaa?

On hyvin tiedossa, että merkittävällä osalla diabetesta sairastavista suomalaislapsista glukoositasapaino on kaukana tavoitteista (1). Silti on hätkähdyttävä havainto, että yhdessä parhaista lasten diabetesyksiköistämme vain kymmenesosa huonossa hoitotasapainossa olevista lapsista ja nuorista pystyi pitkäaikaisempaan tasapainon parantamiseen (Kivelä ym. tässä lehdessä, s. 2355-62).

Kirsti Näntö-Salonen

Huono laki vaientaa järjen äänen

Miten mitata terveen järjen määrää? Mittaria ei ole. Tästä on omat vaaransa yhteiskunnassa, joissa monet toimijat olettavat, että vain mitattavilla ilmiöillä on merkitystä.

Hannu Ollikainen

Silmätaudit, mitä uutta?

Silmä on rakenteeltaan erikoinen elin. Se toimii optisena laitteena, mutta on toisaalta aivojen osa. Silmä noudattaa samoja solubiologian lakeja kuin keho yleensäkin, mutta on ainoa paikka jossa esimerkiksi hermokudosta tai prekapillaarisia verisuonia voidaan tarkkailla noninvasiivisesti. Ehkä näiden ominaisuuksien takia biolääketieteen saavutuksia on usein aikaisessa vaiheessa sovellettu nimenomaan silmien hoitoon. Esimerkkejä ovat mm. paikallispuudutus, laserit eri muodoissaan ja nyt uusimpana tulokkaana verisuonikasvutekijän (VEGF) estäjät sekä ensimmäiset kokeilut geenihoidolla.

Ilkka Immonen

Masennuspotilaita ei pidä mitätöidä

Masennuksen ja masennuslääkkeiden välisestä mahdollisesta yhteydestä on keskusteltu julkisuudessa näkyvästi ja masennuksen Käypä hoito -suositus on saanut osakseen vahvaa kritiikkiä.

Jukka Hintikka