Raastuvassa ja elävässä elämässä

Englannissa käytiin äskettäin käräjiä DNR-päätöksestä. Oikeus katsoi lääkärien loukanneen potilaan oikeuksia, kun päätös kirjattiin tämän tietämättä. Kyseessä oli keuhkosyöpään kuolemassa oleva monisairas potilas, jonka elvytys olisi ollut vastaansanomattoman tehoton. Potilas ei kyennyt keskustelemaan asiasta. Hänen puolisonsa koki lääkärien painostaneen potilasta, kun he yrittivät puhua elvytyksestä luopumisesta. Tilanteen edetessä DNR-päätöksen käsittelyyn osallistui myös perhe, jonka oli vaikeaa löytää yksimielisyyttä. Päätös kirjattiin lopulta vähän ennen potilaan kuolemaa (1).

Päivi Hietanen

Voidaanko perinnöllisen munuaisten monirakkulataudin etenemistä hidastaa?

Vallitsevasti periytyvä munuaisten monirakkulatauti (polycystic kidney disease, PKD) on perinnöllisistä munuaissairauksista yleisin; sen esiintyvyys on noin 1/400-1/1000. PKD on etenevä sairaus, jossa nestetäyteiset rakkulat lisääntyvät ja laajenevat, munuaisten koko kasvaa ja vähitellen kehittyy munuaisten vajaatoiminta, joka johtaa arviolta puolella potilaista dialyysihoitoon noin 40-60-vuotiaana. Tautiin liittyy myös aivoverisuonten pullistumia, maksarakkuloita, sydämen läppävikoja, verenpainetauti ja krooninen kipu.

Anne Lumiaho

Ebolan varalta käytännön ohjeet olisivat tarpeen

Virologian dosentti Mika Salminen käsitteli Ebola-epidemiaa pääkirjoituksessa Lääkärilehdessä 34/2014 (1). Pääkirjoituksen otsikko "Ebola-epidemia testaa infektiovalmiuksia" on huolestuttava - ainakin jos puhutaan Suomen valmiuksista.

Jari Vainio

Käytännön ohjeet tulevat alueellisilta toimijoilta

Yksityislääkäri Jari Vainio kyselee aivan perustellusti tarkempien Ebola-epidemiaan liittyvien ohjeiden perään. Keskustelu aiheesta on tervetullutta.

Mika Salminen

Vesirokkorokotusta tarvitaan

Onko meillä todella varaa olla aloittamatta vesirokkorokotuksia? Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä ehdotti vuosina 2012 ja 2013 vesirokkorokotuksen liittämistä kansalliseen rokotusohjelmaan. Syksyllä 2013 ehdotus meni budjettiriiheen asti, mutta sitä ei hyväksytty.

Matti Korppi

Osaamista järjestämiseen

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistettaessa olennaisin muutos on järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä viidelle sote-alueelle, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö haastattelussa. Järjestämislakia uudistetaan, jotta kansalaiset saisivat laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja tasavertaisesti koko maassa, verorahoja tuhlaamatta.

Minna Kaila

Muistisairauslääke on osa muistisairaan hyvää hoitoa

Suomessa arviolta 6 % (noin 4 miljardia euroa) kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista menee muistisairauksien hoitoon. Muistisairauksien riski kasvaa ikääntymisen myötä, ja Suomessa ikääntyminen on Euroopan nopeinta. Muistisairauksien kustannukset johtuvat potilaiden suuresta määrästä ja runsaasta palvelujen käytöstä. Arviolta 85 % kaikista kustannuksista liittyy ympärivuorokautiseen hoitoon (1,2).

Jaana Suhonen, Timo Erkinjuntti, Juha Rinne

Evoluutioteoriakaan ei ole pelkkää biologiaa

Biologi Johannes Enroth kirjoittaa kolumnissaan Lääkärilehdessä 23/2014 (s. 1762) kallisarvoisesta uskosta. Enroth esittää, että kaikki on nk. tieteellistä, ilmeisesti naturalistista humanismia. Naturalistinen humanismi uskoo, että mitään yliluonnollista ei ole ja että kaikki oleva voidaan havaita aisteilla tai apuvälineillä. Kristityt taas uskovat, että kaiken olevan perusta on yliluonnollinen eikä yleensä aisteillamme havaittavissa. Naturalistisen humanismin taustaoletukset eivät kuitenkaan ole sen tieteellisempiä kuin kristittyjenkään, eikä niitä voida tieteellisesti todistaa.

Merja Kallio

Erikoislääkärikoulutus muuttuu

Kesän kynnyksellä sosiaali- ja terveysministeriöstä tuli laajalle lausuntokierrokselle ns. siirtotyöryhmän muistio ja siihen liittyvät lainsäädäntömuutokset. Periaate erikoislääkärikoulutuksen hallintovastuun siirtämisestä opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön sisältyi jo Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan sekä opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan. Asiaa on valmisteltu perusteellisesti STM:n työryhmässä.

Hannu Halila

Ebola-epidemia testaa infektiovalmiuksia

Länsi-Afrikan Guineasta maaliskuussa alkanut Ebola-epidemia on osoittautunut tunnetun historian laajimmaksi. Elokuun puoliväliin mennessä tapauksia on raportoitu lähes kaksi tuhatta ja kuolleita yli tuhat. Valitettavasti määrä kasvaa edelleen, sillä epidemian torjuntatoimet eivät ole onnistuneet.

Mika Salminen

Biologisten lääkkeiden vasta-aineet reumataudeissa - teho katoaa?

Reumatautien lääkehoito on tehostunut merkittävästi viime vuosina. Tähän on vaikuttanut mm. biologisten reumalääkkeiden tulo markkinoille runsaat 10 vuotta sitten. Biologisia lääkkeitä käyttää 15-20 % suomalaisista nivelreumapotilaista. Niillä saavutetaan usein hyvä hoitovaste silloinkin, kun perinteisten reumalääkkeiden teho on riittämätön (1). Osalla potilaista alkuvaiheen hyvä hoitovaste kuitenkin menetetään seurannassa. Merkittävä osa tästä nk. sekundaaritehottomuudesta johtuu potilaan immunisoitumisesta biologiselle lääkkeelle (2,3).

Pia Isomäki

Lihasvoimaharjoittelu lisää proteiinin tarvetta

Lääkärilehdessä 20/2014 Miten sinä hoitaisit -palstalla (1) julkaistiin nuoren naisen äkillistä ylävatsakipua käsitelleen tapauksen ratkaisu. Kiitän kollegoita Raili Kauppista ja Marja Mutasta hyvästä potilastapauksesta. Artikkelissa todetaan, että "runsasproteiiniset dieetit eivät ole tarpeen, niistä ei ole hyötyä ja ne saattavat pitkään käytettynä olla haitallisia". Tähän minun on pakko puuttua. Kirjoitin aiheesta Duodecimiin katsausartikkelin muutama vuosi sitten (2).

Jan Sundell

Syntymättömän kuolema

Eihän syntymätön voi kuolla, on ensimmäinen ajatus. Se oli pitkään myös yleinen asenne. Keskenmenoja ja lapsettomuutta vähäteltiin, mutta samalla ne olivat tabuja. Ne olivat naiselle häpeäksi, koska syy oli naisessa.

Jaana Leimio

Työuria on pidennettävä

Kuusamon hangilla pohdittu eläke- ja kestävyysvajeongelman ratkaisu on tarttunut pahasti kolmikannan kurkkuun. Kun yksityisalojen työeläkelait tulivat voimaan 1962, työelämämme oli varsin miesvaltainen ja säädetty 65 vuoden eläkeikä oli vain vuotta vähemmän kuin miesten odotettavissa ollut elinikä. Työelämään tultiin nykyistä selvästi nuorempina.

Heikki Pälve

Lähipalvelut ja hoitoonpääsy turvattava tasavertaisesti

Terveyspalvelujärjestelmämme keskeinen kompastuskivi on ollut palvelujen saatavuus. Hoitotakuulainsäädäntö edellyttää, että perusterveydenhuollossa hoidontarpeen arvio on toteutettu kolmessa arkipäivässä ja tarpeelliseksi todettu hoito on järjestetty kolmessa kuukaudessa. Lääkärin vastaanotolle pääsystä hoitotakuulainsäädäntö ei totea mitään.

Ulla Palmu, Heikki Pärnänen

Miksi rintasyöpäpotilaan kannattaa lisätä liikuntaa ja kiinnittää huomiota ruokavalioon

Rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes 5 000 suomalaista naista. Paljon liikkuvien naisten sairastumisriski on noin 25 % pienempi kuin vähemmän liikkuvien (1). Näyttö liikunnan vaikutuksesta sairastumisvaaraan on tosin paljon vahvempi vaihdevuodet ohittaneilla naisilla kuin nuoremmilla (2).

Heidi Penttinen, Päivi Hietanen

Laadunarviointi vaikuttaa diabeteksen hoitoprosessiin

Dosentti Jorma Lahtela ja LT Markku Saraheimo tarttuivat Lääkärilehden 23/2014 pääkirjoituksessa (1) tärkeään aiheeseen: diabeteksen hoidon laadunarvioinnissa on toden totta parantamisen varaa.

Päivi Metsäniemi, Esa Asikainen, Matti Punkeri, Juha Tuominen

Potilasvahingon toinen uhri

Vaikeasta hengenahdistuksesta kärsineen potilaan hoidossa tapahtunut virhe johti potilaan menehtymiseen. Trakeakanyylin asettaminen epäonnistui anestesialääkäriltä, ja potilaalle kehittyi ihonalainen ilmapöhö.

Marina Kinnunen, Leena-Maija Aaltonen

Ensin tehtiin sairaala ja sitten sairaita

Tapaus ei ota unohtuakseen. Sairaanhoitaja sai solunsalpaajia hyväennusteiseen syöpään ja hoitokomplikaationa sepsiksen. Siitä hän parani, mutta kokemuksesta ei. Hän tunsi jääneensä kuolemanpelkonsa kanssa yksin. Sairaalakokemuksella oli osa prosessissa, joka johti itsemurhaan.

Päivi Hietanen

Liikkuuko potilaasi terveytensä kannalta riittävästi?

Liikkumisen puheeksiotto ja ohjeiden antaminen lääkärin vastaanotolla on tarpeen monen pitkäaikaissairauden omahoidon perustaksi (1). Lääkäri ei aina pysty tai ennätä laatia yksityiskohtaista liikuntaharjoitteluohjelmaa, mutta on tärkeää kirjata potilastietoihin liikunta-aktiivisuus, annettu elintapaneuvonta sekä mahdollinen ohjaaminen muille terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisille. Tieto liikkumisesta on osa potilaan elintapatietoja, kuten ravitsemus, paino, vyötärönympärys, tupakointi ja uni.

Katriina Kukkonen-Harjula