Lastensuojeluun tarvitaan tutkimus- ja kehitystyön osaamista

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkonen esitti Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 12/2014 (s. 864-5) huolensa lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian välisen yhteistyön kangertelusta sekä lastensuojelun osaamisesta ja resursseista. Sinkkonen esittää perustettavaksi moniammatillisia lastensuojelun osaamiskeskuksia, jotka edistäisivät yhteistyötä eri ammattialojen kesken.

Merja Anis, Marketta Rajavaara, Riitta Vornanen

Suun terveydenhuoltoon tarvitaan muutos

Suun terveydenhuolto on integroitava osaksi muuta terveydenhuoltoa. Peruskoulutettujen hammaslääkäreiden suoritettavissa olevien toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan jatkossa enenevästi laajaa yhteistyötä lääketieteen eri alojen edustajien kesken, ja usein sairaalan kaltaiset olosuhteet, jotta hoito olisi turvallista. On korkea aika miettiä, minkälaisia suun terveydenhuollon rakenteet tulevaisuudessa ovat ja minkälaisessa ympäristössä hoitoa aiotaan toteuttaa.

Tanja Ketola-Kinnula

Paremmat terveyspalvelut ja pian!

"Ajanvaraussoittoja tulee 7 000 viikossa. Henkilökunnan puutteeseen vedoten ylilääkäri toteaa, ettei aikoja ole varattavissa kuin viikoksi kerrallaan", kirjoittaa riihimäkeläinen harmistuneena, kun ei saa aikaa lääkärille. "Miksi alueeni terveysasema lopetetaan ja siirretään kauas luotani", kysyy helsinkiläinen mielipideosastolla. Pääsy terveyskeskuslääkärille on koko maassa korkean kynnyksen takana.

Kristiina Aalto, Heikki Pälve

Lipidihäiriöiden hoito kroonisessa munuaistaudissa

Tuskin mikään muu lääkehoito on herättänyt viime vuosina yhtä paljon keskustelua ja polemiikkia kuin hyperkolesterolemian hoito statiineilla. Useimmilla potilaillakin on oma mielipide asiasta. Munuaispotilaita hoitavia lääkäreitä kolesterolia alentavien lääkkeiden määräminen on askarruttanut, kun näyttö hoidon hyödystä on ollut ristiriitaista ja hoitosuosituksissakin munuaispotilaat on jätetty ulkopuolelle. Laadukkaassa SHARP-tutkimuksessa (1) osoitettiin, että simvastatiini-etsetimibihoidolla voidaan vähentää kroonista munuaistautia sairastavien sydän- ja verisuonitapahtumia. Tuoreet meta-analyysit vahvistavat tätä käsitystä (2,3). SHARP-tutkimuksessakaan selkeää hyötyä hoidosta ei voitu osoittaa dialyysihoidossa olevilla potilailla. Sama oli jo aiemmin todettu 4D- ja AURORA-tutkimuksissa (4,5).

Heikki Saha

Oppia naapurien terveydenhuollosta

Kansanterveyslain säätämisen jälkeen Suomea lanseerattiin terveydenhuollon mallimaana. Tämä tapahtui ilman kansainvälistä vertailua hoitotuloksista tai terveydenhuoltojärjestelmän muiden tavoitteiden toteutumisesta. Myöhemmin on osoitettu, että avohoidon lääkäripalvelujen käyttö suhteessa tarpeeseen on ollut suurituloisia suosivaa niin kauan kuin vertailukelpoista tietoa on ollut saatavilla, eli 1980-luvun puolivälistä. Avohoidon eriarvoisuus on ollut pysyvä ilmiö ja kansainvälisten vertailujen mukaan suurempaa kuin useassa muussa kehittyneessä maassa. Suomi on tosin menestynyt hyvin syövän hoidossa. Muilta osin ei juuri ole ollut käytettävissä luotettavaa kansainvälistä vertailutietoa hoitotuloksista.

Unto Häkkinen

Diabeteksen hoidon laadunarvioinnissa on parantamisen varaa

Jo lähes puolella miljoonalla suomalaisella on diabeettinen aineenvaihdunta. Diabeteksen hoidon taloudellinen merkitys muodostuu pääasiassa komplikaatioista, mutta yksilötasolla sairaus on alusta lähtien merkittävä rasite. Verisuonikomplikaatioiden syntyminen edellyttää tyypillisesti vuosien sairastamisajan. Tämä aika on syytä käyttää hoidon tehostamiseen ja tavoitteiden arviointiin niin ehkäisyn kuin hoidonkin osalta (1).

Jorma Lahtela, Markku Saraheimo

Lääkärikoulutuksen laatu täytyy turvata

Kuka haluaisi sellaisen lääkärin vastaanotolle, joka on opiskeluaikanaan vain nähnyt jonkun keskeisen toimenpiteen, ja senkin takarivistä muiden opiskelijoiden olkapäiden yli? Kuka haluaisi olla opetuspotilaana pitkälti yli kymmenen lääketieteen opiskelijan ryhmässä? Tämä alkaa olla lääketieteen opiskelun arkipäivää kasvavien opiskelijamäärien ja niukkenevien resurssien ristipaineessa.

Eveliina Ronkainen, Hannu Halila

Uutta akuutin eteisvärinän kardioversiosta

Akuutin eteisvärinäkohtauksen sähköiseen rytminsiirtoon eli kardioversioon liittyvää tromboembolian vaaraa on pidetty pienenä ja se on tehty ilman antikoagulaatiota, mikäli rytmihäiriön kesto on alle 48 tuntia. Eteisvärinään liittyvän aivoinfarktivaaran yksilöllisestä arvioinnista on kertynyt runsaasti tietoa. Vuonna 2010 Euroopan Kardiologiseura päätyikin suosittelemaan tehokasta antikoagulaatiota myös akuutin eteisvärinäkohtauksen kardioversion yhteyteen, mikäli potilaalla on aivoinfarktin vaaratekijöitä. Suomessa tämän suosituksen käyttöönotto on ollut hidasta, koska ohjeistus mutkistaa päivystyspisteiden toimintaa ja perusteena oleva näyttö oli varsin hatara.

Juhani Airaksinen

Ilmastonmuutos tuo uusia haasteita terveydenhuoltoon

Ihmismieli torjuu ilmastokatastrofin merkit, kirjoittaa kollega Ilpo Lahti Lääkärilehdessä 18/2014 (s. 1307-8). Lääkärit ovat olleet asiasta toistaiseksi vähemmän kiinnostuneita, vaikka ehkä pitäisi olla kiinnostuneempia. Aiheuttaahan ennustettu ilmastonmuutos toteutuessaan uusia haasteita myös lääkärikunnalle, koska sen jälkeen meillä tähän saakka harvinaiset tai täysin uudet sairaudet leviävät. Kasvinviljely- ja eläintieteen puolella asia on otettu jo huomioon kohtalaisen hyvin, mutta terveydenhoidossa tulevaisuus ei ole vielä huolestuttanut.

Juha Karvonen

Yksin, kaksin ja kaikki yhdessä

Yksin ei ole mukava olla. Varsinkaan ensimmäistä kertaa terveyskeskuksen vastaanottohuoneessa suoraan koulun penkiltä tulleena. Ihmisiä laidasta laitaan jonossa oven takana, ja jokaista pitäisi osata auttaa. Jokainen valmistuva lääkäri on siinä tilanteessa jossain vaiheessa, jossain muodossa. Kaikki opintojen aikana saatu tieto on jossain alitajunnan sopukoissa, mutta aina se ei sieltä nouse esiin juuri oikealla hetkellä. Mutta onneksi on netti ja tietojärjestelmät, joista vinkkejä ja apua löytää aina - jos siis tietokoneet toimivat. Ja jos eivät toimi, aina voi konsultoida. Koskaan ei ole niin yksin, kuin ensin saattaa ajatella.

Reetta Peltonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030