Somessa kandikin edustaa ammattikuntaa

Lääkäri edustaa omaa ammattikuntaansa myös sosiaalisen median kaveripiirissään - halusi tai ei. Kaikkeen, mitä someen kirjoittaa, tulisi suhtautua kuin se olisi täysin julkista.

Anne Seppänen

Lääkäritkin säästökuurilla

"Edellisen vuoden tulos on 3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talousarvio on 4,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tarvitaan talouden tasapainottamista. Edellytetään uudistustoimenpiteitä. Säästöjä on saatava." Nämä toteamukset ovat nyt arkipäivää, ja päätökset, joihin ne johtavat, kohdistuvat jokaiselle työskentelysektorille - yhä useammin myös lääkäreihin.

Laura Lindholm

Pieniä askeleita ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa

Ei-pienisoluinen keuhkosyöpä on johtava syöpäkuolemien syy länsimaissa. Suomessa tautiin menehtyy vuosittain yli kaksinkertainen määrä ihmisiä verrattuna seuraavaksi yleisimpiin syöpäkuolemien aiheuttajiin, kuten rinta- ja eturauhassyöpään. Ainoastaan 15 % sairastuneista potilaista on elossa 5 vuotta taudin toteamisen jälkeen, ja levinneessä taudissa keskimääräinen ennuste on 6-10 kk, mikä kuvastaa taudin huonoa ennustetta.

Jussi Koivunen

Rahastuksen makua rokotuksissa

Helsingin Sanomissa oli äskettäin erään lääkärikeskuksen näyttävä mainos, kuinka "koko perheen punkkirokotukset [on saatavissa] kuntoon kesäksi", kun "luonto herää eloon". Erikoistarjouksesta jäi mainitsematta, että rokotuskertoja on oltava vähintään kolme. Muutamina keväinä olemme jo nähneet toisen yrityksen "punkkibussin" eteläsuomalaisten markettien pysäköintipaikoilla samassa tarkoituksessa. "Punkit janoavat kaupunkilaisverta", kirkui Helsingin Sanomien otsikko (1). Kuinkahan on, miten tarkasti todellinen tarve arvioidaan - ja eivätkö kansallisen ohjelman ulkopuoliset rokotukset edellytä lääkärin määräystä?

Heikki Peltola

Työhyvinvoinnin on oltava osa tavallista työtä

Useat lääkärit ovat töissä paikassa, jossa työhyvinvointi ei toteudu. Arkisiin työjärjestelyihin ei voi vaikuttaa, viihtyisää työyhteisöä ei huomioida eikä elpymistä edistäviä seikkoja tarjota. Onko ajatus oman hyvinvointinsa uhraavasta lääkäristä edelleen jollain tapaa jalo?

Maria Rajecki, Tuula Arvonen, Päivi Nieminen, Hanna Knihtilä, Elina Keikkala

Kollagenaasipistos Dupuytren kontraktuuran hoidossa

Vaikuttavuus: Tutkimuksissa on osoitettu yksittäiseen kämmenkalvon kutistumaan annetun kollagenaasipistoksen tehoavan lumehoitoa paremmin. Ojennusvaje korjautuu ensimmäisen pistoksen jälkeen useammassa kuin joka toisessa MP-nivelessä, mutta vain alle kolmasosassa PIP-niveliä. Suoraa vertailua leikkaushoitoon ei ole tehty.

Geeniprofilointitestit varhaisvaiheen rintasyövän hoidon valinnassa

Vaikuttavuus: Tutkimusnäyttö perustuu takautuviin tutkimuksiin, joissa on arvioitu testien osuvuutta rintasyövän päätetapahtumien tai hoitovasteen ennustamisessa. Kliinistä hyötyä ei ole osoitettu satunnaistetuissa tutkimuksissa. Näyttö testien lisäarvosta kliinispatologisiin ennustetekijöihin verrattuna puuttuu.

Kohti seuraavaa hallituskautta

Eduskuntavaalit käydään viimeistään ensi keväänä. Lähikuukausien puoluekokouksissa valmistaudutaan jo kiivaasti vaalikampanjoihin ja hahmotellaan tulevia hallitusohjelmatavoitteita. Strategiamme mukaisesti meidän on pyrittävä vaikuttamaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tuomalla poliittiseen keskusteluun Lääkäriliiton näkemyksiä. Tavoitteenamme on erityisesti paremman ja vaikuttavamman terveydenhuollon turvaaminen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa.

Tuula Rajaniemi, Mikko Pietilä

Erilainen potilas

Tässä numerossa julkaistavassa Lääkärien kokemuksia potilaana - tutkimuksessa (Mäenpää ym. s. 1381-7) yli puolet vastaajista arvioi, etteivät lääkärit saa samanlaista hoitoa kuin muut potilaat. Tulisiko meidän?

Päivi Hietanen

Antibioottien käyttö eläimillä

Antibiootteja on käytetty eläimille ja ihmisille 1940-luvulta lähtien. Hoitotuloksen lisäksi tulee huomioida, että lääkitys ei aiheuta jäämiä elintarvikkeisiin eikä sellaista resistenssin kehitystä, joka vaarantaa ihmisten antibioottihoitoa. Lääkityksen jälkeen noudatetaan varoaikaa, jolloin eläintä ei saa teurastaa eikä siitä saatavaa tuotetta käyttää elintarvikkeena. Lähes 20 vuoden antibioottijäämäseurannan perusteella voidaan todeta, että Suomessa eläimistä tuotetuissa elintarvikkeissa jäämät eivät ole ongelma.

Tuula Honkanen-Buzalski

Tulevaisuuden sote-alueilla ei pidä olla palvelutuotantoa

Poliittiset puolueet pääsivät maaliskuussa yhteisymmärrykseen siitä, että maa jaetaan pääpiirteissään nykyisiä erikoisairaanhoidon erityisvastuupiirirajoja noudattaen viiteen sote- alueeseen, jotka järjestävät tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Ratkaisua on yleisesti pidetty hyvänä periaateratkaisuna jatkaa täysin paikoilleen jumittunutta sote-uudistustamme. Asian jatkovalmistelussa on syntynyt kiistaa siitä, tulisiko sote-alueiden itse tuottaa palveluja eli käytännössä ylläpitää yliopistollisia keskussairaaloita.

Taito Pekkarinen (Pj), Riitta Ristolainen, Outi Kupiainen, Juhana Idänpään-Heikkilä, Terttuliisa Ahokas, Pekka Kirstilä, Veikko Granström, Markku Järvinen, Erkki Lampainen, Lauri Nuutinen, Aarne Pasanen, Antti Liikkanen, Arpo Aromaa, Pekka Reinikainen, Pentti Kotilainen, Jouko Isolauri, Risto Heikkala, Martti Kekomäki, Olli-Pekka Ryynänen, Jorma Järvisalo, Ulla Idänpään-Heikkilä, Leo Strid, Hannu Pääkkönen, Jussi Huttunen, Matti Rimpelä, Olli Simonen, Kati Myllymäki, Jukka Pellinen, Hannu Pajunpää, Udo Pressler, Mats Brommels

Suomen tupakkapolitiikka ruususen unessa?

Suomi savuttomaksi 2040 on tupakkalain tavoite. Tupakointi vähenee, hitaasti. Nyt olisi tarpeen vahvistaa toimia, joilla lain tavoite saavutetaan.

Kristiina Patja, Kari Reijula, Jaakko Kaprio

Stroke Unit voisi olla aivokohtausyksikkö

Pertti Saloheimo kirjoittaa Lääkärilehdessä 16-17/2014 (s.1290) kolumnissaan Kun keiju iskee… englanninkielisten nimitysten suomennoksista. Hän etsii käännöstä Stroke Unit -ilmaisulle: hänen mukaansa sille on vaikea löytää hyvää vastinetta. Aivohaveri-termiä on aikaisemmin ehdotettu (ehdotuksen tekijä Juha Matti Seppä) stroke-sanan vastineeksi. Haveri, kuten kolumnisti toteaa, tulee ruotsinkielestä.

Antti Hernesniemi

Leikkaussalissa tapahtuu

Ennen leikkauksen aloitusta tulee varmistaa usein itsestään selviltä tuntuvia asioita, kuten potilaan henkilöllisyys, leikkausalue ja -puoli sekä anestesiavälineistö.

Sivutoimiluvat puntarissa

HUS tiukentaa merkittävästi lääkäriensä mahdollisuutta sivutoimiin, jos HUS:n sivutoimiohjeet uudistetaan siten, kuin toimitusjohtaja Aki Lindén muistiossaan sairaanhoitopiirin hallitukselle esittää. Uuden ohjeen valmistumisaikataulusta ei ole tarkkaa tietoa.

Anu Mustakari, Laura Lindholm

Sosiaalinen media vilkastuttaa tieteellistä keskustelua

Facebook oli viime vuonna kuudenneksi yleisin väylä, jonka kautta lukijat päätyivät New England Journal of Medicinen (NEJM) verkkosivuille. Seuraavaksi yleisin ohjautumisreitti oli Twitter (1). NEJM:n Facebook-sivulla on noin miljoona tykkääjää, ja Twitterissä lehdellä on lähes 200 000 seuraajaa. Vuoden 2012 joulukuun jälkeen kumpienkin määrä on kolminkertaistunut. Vuoden 2013 alkupuoliskon aikana kymmenen merkittävintä tieteellistä ja lääketieteellistä lehteä sai päivittäin lähes sata uutta Facebook-tykkääjää ja Twitter-seuraajaa (2).

Pertti Saloheimo

Eduskunta ratkaisee alkoholin kulutuksen

Professori Matti Hillbom nosti pöydälle merkittävän koko kansakuntamme hyvinvointia koskevan alkoholipoliittisen asian näkökulma-palstan kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 15/2014 (s. 1126-7).

Martti Vastamäki

Terveyspolitiikan paluu

Jotkut muistavat keskusohjauksen ja korvamerkityn terveysrahoituksen, jotka romutettiin 80- ja 90-lukujen taitteessa. Aleksanteri II:n ukaasin tahto vuodelta 1869 toteutui: kunnat järjestivät asukkaidensa terveyspalvelut.

Risto Ihalainen

Sote-uudistus on lähidemokratian loppu

Suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin tae on ollut demokraattinen kunnallinen paikallishallinto. Yli 30 vuotta kansanterveystyötä tehneenä näen, että nyt suunnitellulla sote-mallilla kuntien terveydenedistämistyö vaikeutuu ja mahdollisesti koko kunnan perusterveydenhuolto rapautuu. Kysymyksessä on lähinnä pyrkimys vallan siirtoon ja sen keskittämiseen, jonka seurauksena myös palvelut tulevat keskittymään ja näin maaseudun elinolosuhteet huononemaan.

Tapio Hämäläinen

Katkennut hoitoketju

Potilaan siirrossa hoitopaikasta toiseen piilee suuri tiedonkulun katkoksen mahdollisuus.