Sote-ratkaisu on kaikkea muuta kuin valmis

"Terveydenhuollon järjestämisvastuuta ei saa hajottaa, vaan sitä pitää vahvistaa." Lainaus on puheesta, jolla tapahtuman johtoryhmän puheenjohtaja Raija Niemelä avasi Lääkäripäivät 2014. Vaikka Raija Niemelä jätti vuodenvaiheessa Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajuuden seuraajalleen Tuula Rajaniemelle, avaussanoja kuunneltiin myös Lääkäriliiton kannanottona joulun alla julki tulleeseen ehdotukseen sote-uudistukseen liittyvistä uusista rakenteista.

Hannu Ollikainen

Pitäisikö raudan antoa suoneen lisätä vai rajoittaa?

Raudan imeytyminen ja hyväksikäyttö elimistössä on hallittu kierrätysjärjestelmä, jossa hukkaa syntyy vähän. Ravinnon raudan ja kulutuksen epäsuhta avaa portit tehokkaammalle imeytymiselle ja päinvastoin. Sairastamisen yhteydessä tilanne muuttuu, kun maksan syntetisoima hepsidiini estää raudan imeytymistä suolistosta ja jo olemassa olevan raudan hyväksikäyttöä (1). Mekanismi on vuosituhansien kuluessa kehittynyt suojakeino, jolla estetään taudinaiheuttajia imemästä elinvoimaa raudasta.

Marko Vesanen

ANTIKO-hanke vastaa väärään kysymykseen

Itsekin antikoagulanttihoidon käyttäjänä luin mielenkiinnolla Lääkärilehdestä 50-52/2013 (s. 3356-7) kirjoituksen Lääkäriliiton laatupalkinnon saaneesta Helsingin kaupungin ANTIKO-hankkeesta. Siinä vastuuta varfariinin käyttäjien antikoagulanttihoidosta on menestyksekkäästi siirretty potilaille ja hoitohenkilökunnalle. Hyötyinä ovat potilasturvallisuuden paraneminen, potilaiden voimaantuminen, lääkäriresurssien säästyminen sekä hoitajien työnkuvan laajeneminen (= töiden lisääntyminen). Helsingin terveysasemilla on noin 10 000 jatkuvassa INR-seurannassa käyvää potilasta ja kokeita otetaan 150 000 vuodessa.

Rakenteet eivät paranna ketään

Hämmentyneinä olemme seuranneet julkisuudessa käytyä keskustelua terveydenhuollon tulevaisuudesta. Paljon on puhuttu rakenteista ja rahasta, mutta hyvin vähän toiminnan sisällöstä ja tavoitteista, parantamisesta ja paranemisesta. Rakenteet eivät paranna ketään, vaan motivoitunut ja hyvin kouluttautunut ammattiväki rakenteiden sisällä. Lääkäri on potilaansa hyvän elämän asialla loppuun saakka ja kuolemassa mukana sitten, kun on sen aika. Hyvä elämä merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Kaikilla on kuitenkin samanlaiset perustarpeet. Kohtuullinen terveys on yksi niistä. Se ei ole sairauden puutetta, vaan eheyden kokemista ja arjessa selviytymistä, toimeen tulemista sairausoireiden kanssa, omatoimisuutta ja itsenäisyyttä.

Risto Pelkonen

Perioperatiivinen sydäninfarkti on merkittävin ehkäistävissä oleva leikkauskuolleisuuden aiheuttaja

Eurooppalaisessa 46 539 potilaan etenevässä kohorttitutkimuksessa yli 16-vuotiaiden perioperatiivinen kuolleisuus oli 4 % (1). Leikkaustrauman provosoima sydänlihaksen iskeeminen vaurio ja sydäninfarkti ovat yleisin aikuispotilaan kuolemaan johtava leikkauskomplikaatio (2). Tanskassa 10 vuoden ajanjaksona polven ja lonkan tekonivelpotilaiden sydäninfarktin ilmaantuvuus 6 viikon kuluessa leikkauksesta oli 30-kertainen kaltaistetun verrokkiväestön tasoon nähden (3). Taustalla on sepelvaltimotauti, joka näillä potilailla on yleensä oireeton. Leikkausstressi aktivoi sympaattista hermostoa, tulehdusreaktiota ja veren hyytymistä altistaen potilaan sydänlihasiskemialle. Sydämen pumppaustoiminnan ja hapenkuljetuksen vajaus on keskeinen mekanismi muissa elinvaurioissa.

Markku Salmenperä, Leena Vikatmaa, Ville Pettilä

Vastakkainasettelun aika on ohi

Kiitämme kollegoita Vuormaa ja Eskelistä eteisvärinäpotilaiden antikoagulaatiota käsittelevän keskustelun herättämisestä Lääkärilehdessä 48/2013 (s. 3141) (1).

Mika Lehto, Sami Pakarinen, Jukka Putaala, Heikki Mäkynen

Varfariinihoidossa on tarkasteltava kokonaiskustannuksia

LT Sirkku Vuorma ja LT Seija Eskelinen kirjoittivat Lääkärilehdessä 48/2013 (s. 3141) Keskustelua-palstalla uusien antikoagulanttien vaikuttavuudesta sivuten myös niihin liittyviä kustannuksia (1).

Juha Laine

Miten sidonnaisuudet ilmoitetaan Käypä hoito -suosituksissa?

Käypä hoito -suositusryhmissä toimivien asiantuntijoiden sidonnaisuudet ovat herättäneet viime kuukausina kiinnostusta. Yleisen median lisäksi asiaa on käsitelty muun muassa Lääkärilehden pääkirjoituksessa (1).

Tanja Laukkala, Jorma Komulainen

Kiitos tiedeartikkelien arvioijille

Tiedelehtien tarkoitus on kirkastunut sirpaletiedon aikakaudella. Se on valita, jäsentää ja tuottaa lukijoilleen luotettavaa ja helposti omaksuttavaa tietoa. Tämä tehtävä ei onnistuisi ilman vahvaa yhteistyötä teidän kanssanne, asiantuntevat tekijämme ja lukijamme. Lääkärikunta palvelee edelleen esimerkillisesti yhteistä ja potilaan hyvää kirjoittamalla ja arvioimalla Lääkärilehden artikkeleita.

Päivi Hietanen

Ohjelmista opittua

Suomessa toteutetuista ja meneillään olevista kansallisista terveysohjelmista muodostuu pitkä lista. Mitä oikeastaan tiedämme terveysohjelmien vaikuttavuudesta tai niistä tekijöistä, jotka edesauttavat tai heikentävät ohjelmien tavoitteiden toteutumista?

Tiina Laatikainen

Hyödyttävätkö syöpäkasvainten geenitestit jo potilaita?

Geeniteknologian uudet menetelmät ovat tuottaneet runsaasti tietoa syöpiin liittyvistä geenimutaatioista (1,2). Potilaan perinnöllistä syöpäalttiutta voidaan testata, ja toisaalta itse syöpäkasvaimen somaattisia mutaatioita voidaan tutkia. Missä määrin tämä tieto on siirtynyt käytännön työhön yksittäisten potilaiden syöpädiagnostiikkaan ja hoidon suunnittelun tueksi?

Johanna Mattson, Päivi Hietanen

Opioidien määrääminen on taitolaji

Lääkärit ovat tasapainoilleet opioidien käyttöön liittyvien hyötyjen ja haittojen kanssa jo vuosisatoja. Heroiinia markkinoitiin Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla riippuvuutta aiheuttamattomana ihmelääkkeenä useisiin vaivoihin. Kun heroiinin riippuvuuspotentiaali selvisi, markkinointi lopetettiin. Sadattuhannet potilaat olivat jääneet heroiinikoukkuun. Suurin osa heistä oli keskiluokkaisia, keski-ikäisiä naisia (1). Suomessa heroiini kuului pitkään lääkekaappien vakiovarustukseen, koska se oli halpa kipu- ja yskänlääke. Sitä käytettiin lääkinnällisiin tarkoituksiin enemmän kuin muualla, erityisesti sota-aikana ja sen jälkeisinä pulavuosina. Sotien jälkeen opioidiriippuvaisia oli tuhansittain, ja heroinisteja oli myös lääkärikunnassa. Lopulta heroiini hävisi apteekeista 1950-luvulla Suomen liityttyä YK:n jäseneksi (2).

Solja Niemelä

Kela-korvauksia tarkasteltava osana kokonaisuutta

Yksityisen terveydenhoidon Kela-korvausten poistamisesta keskustellaan säännöllisesti. Omien kokemusteni pohjalta totean, että poistamisen sijaan korvauksia tulisi nostaa tuntuvasti.

Rainer Fogelholm

Lääkäriliitto - rivijäsenen hajuton, näkymätön ja olematon ystävä

Tavallisen rivilääkärin yhteydenpito Lääkäriliittoon rajoittuu yleensä jäsenmaksun maksamiseen. Sillä saa Lääkärilehden, vakuutuksen, sähköpostin ja vielä jotain muutakin palvelua. Viimeisimmän päätoimittajan uutis- ja ammattiyhdistyslehdeksi muuttama Lääkärilehti kolahtaa postiluukusta kerran viikossa mukanaan annos uutisia maailmalta ja tutkimuksia, jotka aikaansa ja ammattinsa kehitystä seuraava lääkäri on lukenut aikoja sitten oman alansa kansainvälisistä julkaisuista.

Juha Karvonen

Hyvä kollega

Kiitämme palautteesta. Kaikki palaute on tervetullutta ja huomioidaan, vaikka se olisi kirpeääkin.

Raija Niemelä

Sopimukset syntyivät - mitä nyt?

Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-, valtio- ja yliopistosektoreilla hyväksyttiin lokakuun lopussa. Eri sopimusaloilla oli käyty neuvotteluja edelliset kahdeksan viikkoa, joista viimeinen varsin tiiviisti. Kustannusraami oli sovittu valmiiksi työllisyys- ja kasvusopimuksessa, samoin korotusajankohdat. Alakohtaisille sopijoille jäi neuvoteltavaksi lähinnä rahojen kohdennus. Lääkärisopimus taisi olla lähes ainoa sopimusala, jossa poikettiin sopimusraamin kahdesta korotusajankohdasta ja korotuksia käytettiin muuhunkin kuin pelkkään yleiskorotukseen. Nämä ratkaisut johtuivat päivystysmääräysten uudistuksesta. Lopputulokseksi saatiin merkittävä uudistus, vaikka rahaa ei jaossa paljon ollutkaan. Synkkää ja myrskyisää yötä ei tältä osin tullutkaan.

Laura Lindholm

Sosiaaliset aivot

Sosiaalisten aivojen hypoteesin mukaan ihmisaivojen koon kasvu evoluutiossa liittyy sosiaaliseen tiedonkäsittelyyn. Hypoteesia tukee se, että yhteisön muita jäseniä hyödyttävä (prososiaalinen) toiminta näyttää kädellisillä, ihminen mukaan lukien, olevan suoraan verrannollinen aivojen kokoon (1). Ihmisaivojen kehitys jatkuu pitkään syntymän jälkeen. Makakiapinan aivojen koko on syntyessä 70 % aikuisen yksilön aivojen koosta, mutta ihmisaivojen vain 25 % (1). Siis pelkästään aivojen kasvun näkökulmasta 75 % ihmisaivojen kehityksestä tapahtuu jatkuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jonka tiedetään muokkaavan aivoja oppimisen ja epigeneettisten mekanismien kautta. Aivot muokkautuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa myös aikuisiällä. Mieli on jatkuvassa muutoksessa, "samoja aivoja ei käytetä kahdesti" (2).

Tuukka T. Raij

Verosuunnittelu on laillista, mutta onko se oikein?

Attendo lähetti kiiltävälle paperille painetun mainoksen, jolla se houkuttelee lääkäreitä liittymään riveihinsä. Mainoksessa luvataan, että "lääkäriosakkuus on erittäin kilpailukykyinen vaihtoehto", mutta ei selitetä tarkemmin.

Airi Suikkanen

Yhtiömuoto mahdollistaa yrittäjämallin

LL Airi Suikkasen kirjoitus viittaa selkeästi Attendon yhteydessä toimivaan osakeyhtiöön nimeltä Terveyden Tuottajat. Lääkäreillä on ollut Suomessa erilaista yhtiömuotoista toimintaa jo vuosikymmeniä. Yksi toimintamuoto on lukuisten ammatinharjoittajalääkärien yhdessä omistama osakeyhtiö, eräänlainen ammatinharjoittajien yhteisö. Terveyden Tuottajat Oy on tällainen yhtiö, josta lääkärit ja hammaslääkärit omistavat yli 80 %. Ruotsissa vastaava yritys on esimerkiksi vuonna 1960 perustettu Praktikertjänst Ab.

Christian Preetzmann

Polion hävittämistä sabotoivat sekä CIA että Taleban

Dosentti Merja Roivainen ja LT Hanna Nohynek pohtivat Lääkärilehdessä 47/2013 (s. 3090-2) polion mahdollista paluuta Eurooppaan ja kirjoittivat, että Taleban-järjestön toiminta vaikeuttaa polion hävittämistä maailmasta. Mainitsematta jäi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (CIA) rooli. Se etsi Pakistanin Abbottabadista terroristiksi epäiltyä Osama bin Ladenia. Etsintäoperaatio naamioitiin B-hepatiitin rokotusohjelmaksi. Antamalla ihmisille valerokotetta saatiin heistä DNA-näytteet. Niiden avulla löydettiin bin Ladenin sukulaisia ja lopulta paikannettiin hänen kotitalonsa (1,2). Yhdysvaltain erikoisjoukot hyökkäsivät sinne 2.5.2011 ja surmasivat viisi ihmistä: bin Ladenin, hänen poikansa, bin Ladenin kuriirin, kuriirin veljen ja tämän vaimon (3).

Ali Bardy