Oma ja toisten eettisyys

Suomalaiseen julkiseen keskusteluun ei mahdu monta ajatusta kerrallaan. Näinä päivinä kuuluu asiaan paheksua terveydenhuollossa toimivien monikansallisten yritysten toimintaa epäeettiseksi. Jotkut niistä maksavat vähänlaisesti veroja Suomessa, vaikka niiden toiminta perustuu osittain terveyspalvelujen julkiseen rahoitukseen.

Hannu Ollikainen

Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on päivitetty

Tuberkuloosi voi edelleen hyvin. Maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan kaksi miljardia ihmistä on saanut latentin tuberkuloosi-infektion. Vuosittain lähes yhdeksän miljoonaa sairastuu, näistä neljä miljoonaa tartuntaa levittävään keuhkojen tuberkuloosiin, ja tautiin kuolee noin 1,5 miljoonaa (1). Suomen tilanne on paljon keskimääräistä parempi, vaikka moni hämmästyy kuullessaan, että meilläkin todettiin viime vuonna vielä lähes 300 uutta tapausta (2).

Kari Liippo

Osaammeko tulkita uusien oraalisten antikoagulanttien vaikuttavuutta?

Uusista oraalisista antikoagulanteista on toivottu vaihtoehtoa tiivistä seurantaa vaativalle varfariinille. Markkinoinnissa tuodaan mm. esiin, että uusi oraalinen antikoagulantti vähentää kallonsisäisen vuodon riskin alle puoleen. Mikä on tutkimustulosten käytännön merkitys? Ovatko uudet oraaliset antikoagulantit ylivertaisia, kohtalaisia vai jokseenkin samanveroisia varfariiniin nähden?

Sirkku Vuorma, Seija Eskelinen

”Tämä ei ole vaikuttanut ajatteluuni”

Toimituksen pitkäaikaisimmat avustajat kertovat anekdoottia 1960-luvulta, jolloin arkkiatri Ylppö eläkkeellä ollessaan luennoi kandidaateille lastentaudeista. Yhden luennon aiheena olivat kapaloihottuman kaltaiset vastasyntyneen vauvan hoidon ongelmat. Luennon päätteeksi Ylppö kohotti kätensä pystyyn ja tokaisi "Tähän me käytämme hoidoksi Orionin Hyväsalvaa". Tiettävästi Ylppö oli kehittänyt salvan yhtiölle, jonka perustajaosakkaisiin hän kuului.

Päivi Hietanen

Geenihoitojen kehittäminen on tämän päivän lääketiedettä

Geenihoidoilla on suoritettu lähes 2 000 kliinistä hoitokoetta, niistä 10 % sydän- ja verisuonitautien alalla (1). Kuolemantapauksia ja haittavaikutuksia on ollut vähän suhteessa hoidettujen potilaiden määrään, ja hoitojen ajatellaan olevan turvallisia (1,2). Yhden geenivirheen aiheuttamissa sairauksissa geenihoidon tulokset ovat osin olleet käänteentekeviä - täydellisiä toipumisiakin on saavutettu. Esimerkiksi perinnöllistä immuunipuutossairautta sairastavista yhdeksästä pojasta kahdeksan parani kokonaan tai osittain geenihoidon ansiosta yhdeksän vuoden seurannassa; yksi pojista kuoli todennäköisesti hoidon seurauksena kehittyneeseen leukemiaan (3).

Markku Lähteenvuo, Seppo Ylä-Herttuala

Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi

Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti (1) margariini.

Kari Salminen

Kirjoittajat vastaavat: Väärän puun haukuntaa

Kiitämme professori Kari Salmista kiinnostuksesta tutkimusartikkeliamme kohtaan. Havainnoiva väestöpohjainen seurantatutkimuksemme osoittaa runsaan voin käytön olevan yhteydessä kohonneeseen sydäninfarktin riskiin. Yleinen epidemiologisen tutkimuksen asetelma mahdollistaa yhteyksien havaitsemisen, vaikka ei todistakaan kausaalisuutta. Käytämme artikkelissamme termiä "yhteys" tarkoituksella, niin oman tuloksemme kuin viittaamiemme tulosten osalta. Käyttämässämme aineistossa voin käyttö oli suhteellisen runsasta. Tämä on voinut paljastaa tuloksia, joita ei pienemmillä käyttömäärillä ja variaatiolla voi nähdä.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

Tieto toimenpiteistä perustui HILMOon

Valveutuneet kollegat Lahdesta ovat ansiokkaasti hoitaneet keratokonuspotilaita sarveiskalvon valokovetushoidolla vuodesta 2007 lähtien ja olleet metodin uranuurtajia Suomessa (SLL 45/2013, s. 2913). Kuten Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoito -katsauksessa (SLL 42/2013, s. 2667-72) mainitsemme, tieto tehdyistä toimenpiteistä perustuu Hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) Cross-linking -toimenpidenumerolla CGG11 ilmoitettuihin toimenpiteisiin. Tällä numerolla HILMO-rekisterissä ei ole ainuttakaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyksi ilmoitettua toimenpidettä. Cross-linking -toimenpidenumero CGG11 on lisätty HILMOon vuonna 2009, joten ainakin osa tehdyistä toimenpiteistä olisi päässyt mukaan katsaukseen, jos ne olisi hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitettu asianmukaisesti.

Juha Holopainen, Sirpa-Liisa Hovi

Keskustelu yksityisestä ja julkisesta kiihtyy

Poliittisessa keskustelussa on jo pitkään ollut kuumana aiheena yksityisten ja julkisten toimijoiden rooli terveydenhuollossa. Keskustelun kiihtyessä asiat helposti kärjistyvät ja molemmissa voidaan nähdä lähes pelkästään hyviä tai huonoja puolia. Lääkäriliittoa syytetään säännöllisesti enemmän tai vähemmän julkisesti sekä yksityisten firmojen että julkisen terveydenhuollon suosimisesta. Periaatteenamme on kohdella kaikkia lääkärijäseniämme työnantajaan katsomatta tasapuolisesti. Toivottavasti tämä molemminpuolinen kokemus toisten suosimisesta kertoo, että olemme onnistuneet olemaan kohtuullisen tasapuolisia.

Raija Niemelä

Eturauhassyövän hoidon tietopohjassa ja päätöksenteossa on yhä puutteita

Eturauhassyöpää voi pitää yhtenä lääketieteen suurista haasteista: se on selvästi yleisin miesten syöpä, mutta sitä koskeva tietopohja on hutera verrattuna rintasyöpään tai sepelvaltimotautiin niin syytekijöiden, hoidon vaikuttavuuden kuin pitkän aikavälin haittojenkin osalta. On lähinnä traagista, ettei vieläkään ole tehty yhtään satunnaistettua tutkimusta, jossa verrattaisiin sädehoitoa ja leikkaushoitoa varhaisen eturauhassyövän hoidossa (1).

Anssi Auvinen

Lisääntyyköhän avoimuus lääkealalla?

Luin mielenkiinnolla Lääkärilehden 42/2013 pääkirjoituksen, jossa hahmoteltiin lääkealan sidonnaisuuksien avoimuutta (s. 2647). Kirjoituksesta sain kuitenkin vaikutelman, ettei avoimuus olisi lisääntymässä Suomessa.

Jarno Rutanen

Savuverhossa ennen valomerkkiä

Tupakka on tappavin markkinoilla oleva kulutushyödyke. Euroopassa kuolee vuosittain 700 000 ihmistä ennenaikaisesti tupakkasairauksiin (1).

Kristiina Patja

Onko viina viisasten juoma?

Lapsuuteni kotikylällä asui pari juopottelevaa miestä. Heitä sanottiin huonoiksi ihmisiksi. Yksi sukulaismieskin juopotteli, mutta siitä ei puhuttu lapsille, asia lienee ollut häpeäksi suvulle. Nuorena lääkärinä toimin asunnottomien alkoholistien ensisuojan lääkärinä. Potilaani olivat selvin päin mukavia ja ihmisarvoisia kansalaisia, mutta he olivat menettäneet "viisautensa" eli kykynsä säädellä alkoholin käyttöään.

Rauno Mäkelä

Päijät-Häme on sarveiskalvon valokovetushoitojen uranuurtaja

Kiitämme HALO-ryhmää sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoitoa käsitelleestä kattavasta katsauksesta Lääkärilehdessä 42/2013 (s. 2667-72). Katsauksen mukaan julkisessa terveydenhuollossa valokovetushoidot alkoivat 2009 Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa on siitä lähtien hoidettu 209 silmää. Lisäksi kerrotaan Tampereen yliopistollisen keskussairaalan tehneen 24 ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan kaksi valokovetushoitoa.

Aleksi Sarkola, Marko Haaga, Juha Välimäki

Taisteluni syömishäiriön kanssa

Syömishäiriöni ei ole ohi, vaikka kammo kaloreita kohtaan helpottaa, paino normalisoituu ja elintoiminnot palautuvat. On opittava hyväksymään oma vartalo ja välittämään siitä, kertoo Kristiina Rekola.

Kristiina Rekola

Päivystäjän korvaukset osaksi Lääkärisopimusta

Lääkäriliiton vuosien 2010-2017 strategisiin tavoitteisiin kuuluu itsenäinen edunvalvonta. Ensimmäinen Lääkärisopimus astui pitkän taistelun tuloksena voimaan 1.1.1994. Nyt tuntuu itsestään selvältä, että neuvottelemme ja hyväksymme Lääkärisopimuksen itse. Kuitenkin osa määräyksistä tulee edelleen suoraan niin kutsutusta pääpöydästä, jossa sovitaan kunnallisesta työ- ja virkaehtosopimuksesta. Pääpöytään meillä on vain välillinen vaikutusmahdollisuus JUKO:n kautta.

Raija Niemelä

Miksi nivelreumaa sairastavien sydäntautiriski on suurentunut?

Suurin osa nivelreumaan liittyvästä suurentuneesta kuolleisuudesta on sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamaa. Nivelreumaan liittyy väestötasoon nähden 1,5-4-kertainen riski sairastua näihin tauteihin (1), ja perinteiset riskitekijät selittävät siitä vain osan. Reumalääkkeet ja reuman tehokas hoito vähentävät riskiä - toisin kuin aiemmin luultiin. Esimerkiksi metotreksaattihoidon on osoitettu vähentävän nivelreumaa sairastavien kuolleisuutta joissain tutkimuksissa jopa 60 %, ja tämä selittyy pitkälti juuri sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttamien kuolemantapauksien vähenemisellä (2).

Kari K. Eklund, Petri T. Kovanen

Influenssarokotus on tärkeä suoja raskausaikana

Influenssakausi tekee tuloaan. Normaalivuotena influenssaan sairastuu 5-15 % väestöstä ja myös raskaana olevista äideistä. Viime kaudella Suomessa tavallisin influenssa A -virus oli tyyppiä A(H1N1)pdm09: sitä esiintyi 64 %:ssa virologisesti varmistetuista influenssatapauksista (1). Vuoden 2009 pandemiavirus - toki muuntuen - on jäänyt kiertämään osana kausi-influenssaa.

Veli-Jukka Anttila, Erja Halmesmäki

PKV-lääkkeiden määräämisestä tarvitaan kattavat ohjeet

Päihdelääkäri joutuu usein toteamaan, että asiakas huumaa itsensä säännöllisesti lääkkeillä, joita hänelle on määrätty sekä yksityisestä että julkisesta terveydenhuollosta. Vastaan tulee monipäihdekäyttäjiä, jotka saattavat saada bentsodiatsepiinireseptit terveyskeskuksesta, pregabaliinin yksityislääkärilta ja suonensisäsisesti käyttämänsä buprenorfiinin katukaupasta korvaushoitoasiakkaalta.

Antti Tapaninaho

E-resepti tappaa ilon työstä

Olen käyttänyt e-reseptiä vuodesta 2011 alkaen. Vuonna 2012 kirjoitin noin 12 600 reseptiä - lääkäripulan takia noin kaksinkertaisen määrän terveyskeskuslääkärin keskimääräiseen reseptimäärään verrattuna. Suurin osa näistä on ollut e-reseptejä. Enemmänkin voisi olla, mutta jo viidesti olen joutunut keskeyttämään e-reseptijärjestelmän käytön erilaisten virheiden ja ongelmien vuoksi.

Mikko Nenonen