Helsingin julistus antaa selkärangan

Lääkäriin luotetaan, ja ammattien arvostusta vertailtaessa lääkärin ammatin eri muodot ovat vuodesta toiseen olleet kärjessä. Sellainen ei ole mahdollista, elleivät yksittäiset lääkärit omalla työllään päivittäin lunasta potilaan luottamusta. Toinen luottamusta selittävä tekijä on ammattikunnan yhdessä maailmanlaajuisesti tekemä työ lääkärin etiikan edistämiseksi. Maailman lääkärien etiikka ymmärretään yksittäisen lääkärinkin arvomaailmaa kannattelevaksi arvoksi.

Heikki Pälve

Pre-eklampsia on monimuotoinen tautikirjo

Pre-eklampsia on osoittautunut monimuotoiseksi taudiksi, kun ymmärryksemme sen patogeneesistä on lisääntynyt. Kliinikko kohtaa sekä varhain että myöhään alkavaa pre-eklampsiaa, ja kumpikin muoto voi olla vaikea-asteinen. Äidin oireiden ja kliinisten löydösten ilmaantuminen vaihtelee. Voimakkaimmin reagoiva kohde-elin voi olla munuainen, verisuonet, maksa tai istukka. Monimuotoiseen tautiin voi liittyä selviä istukan vajaatoiminnan merkkejä, mutta toisaalta istukka voi olla lähes normaali. Karkeasti pre-eklampsia voidaan jakaa plasentaaliseen ja maternaaliseen tautiin.

Pia Villa, Hannele Laivuori

HYKSin Oy vastaa pääkirjoitukseen

Lääkärilehden 41/2013 pääkirjoituksessa (s. 2569) kirjoitetaan HYKSin Oy:n toiminnasta ja toimintamallista. Yhtiön innovatiivisuutta esiin nostavaan, sinänsä ansiokkaaseen kirjoitukseen sisältyy neljä asiavirhettä, jotka on syytä korjata.

Janne Aaltonen

Keskustelu HYKSin Oy:n roolista jatkuu

Toimitusjohtaja Janne Aaltonen tarkastelee puheenvuorossaan HYKSin Oy:n toimintaa suhteessa suomalaiseen yksityiseen terveyspalvelualaan, joka kuitenkin tuottaa pääasiallisesti avosairaanhoidon vastaanottopalveluita. Pääkirjoitukseni tavoite oli nostaa keskusteluun kahden julkisesti omistetun, vaativia erikoissairaanhoidon palveluja tarjoavan osakeyhtiön - HYKSin Oy:n ja Coxa Oy:n - erilaiset toimintamallit.

Heikki Pärnänen

Äitiysneuvolan palvelut yhtenäistyivät

THM Eija Raussi-Lehto ym. esittävät Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2364-9) julkaistussa tutkimuksessaan, että äitiysneuvolatyö on järjestetty hajanaisesti. Artikkeli perustuu vuoden 2008 kuntakohtaiseen aineistoon, eikä anna oikeaa kuvaa äitiysneuvolapalvelujen nykytilasta terveyskeskuksissa. Viimeisten viiden vuoden aikana palveluja on yhtenäistetty kansallisen ohjauksen avulla (1,2).

Marjaana Pelkonen, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Marke Hietanen-Peltola

Äitiysneuvolatyön järjestämisestä tarvitaan keskustelua

Dosentti Marjaana Pelkonen ym. toteavat, että äitiysneuvolatyössä on tapahtunut muutoksia artikkelissamme esillä olleiden vuoden 2008 tulosten jälkeen. Pelkonen ym. kuitenkin käsittelevät neuvolatoiminnan sisältöä, eivät artikkelimme tuloksia (järjestämistapaa, henkilöstön koulutusta ja työnkuvaa sekä toiminnan johtamista ja päätöksentekoa).

Eija Raussi-Lehto, Mika Gissler, Antti Rämö, Reija Klemetti, Elina Hemminki

Saattohoitoa kotona vai sairaalassa?

Lääkärilehdessä on keskusteltu saattohoidon järjestämisestä kotisairaalassa (SLL 39/2013, s. 2425-6 ja SLL 36/2013, s. 2177). Kotisairaanhoitoon tai kotihoitoon tukeutuvaa saattohoitojärjestelmää pitää tukea ja kehittää edelleen, jolloin kaikille kansalaisille voidaan taata hyvä saattohoito. Saattohoitopotilaita voidaan hoitaa myös kotisairaalassa, jos henkilökunnan koulutuksesta ja ajankäytöstä pidetään huolta niin, että saattohoitopotilaat eivät jää muiden potilaiden jalkoihin. Tällöin kotisairaalan tulee myös täyttää saattohoitoyksikön kriteerit (1).

Eero Vuorinen

Laadukas seuranta on tärkeää rokotushaittojen havaitsemiseksi

Haittailmoituksiin perustuvassa seurantajärjestelmässä harvinaisten tai odottamattomien rokotushaittojen havaitseminen on jäänyt heikoksi. Rekisteripohjainen haittaseuranta on askel parempaan suuntaan. Myös haittojen ilmoitusmenettely on uudistumassa.

Hanna Nohynek

Avoimuus lääkealalla lisääntyy

Euroopan tutkivan lääketeollisuuden yhteenliittymä EFPIA päätti jäsenyhteisöjään sitovista markkinoinnin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimintaperiaatteista viime kesänä. Suomessa tulivat jo tämän vuoden alussa voimaan Lääketeollisuuden tarkistetut eettiset ohjeet, jotka noudattavat EFPIA:n periaatteita ja sitovat Lääketeollisuus ry:n jäsenyrityksiä.

Risto Ihalainen

Raskaudenaikainen epilepsialääkitys voi vaikuttaa lapsen kehitykseen

Ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana käytetyn epilepsialääkityksen tiedetään lisäävän sikiön epämuodostumariskin keskimäärin 2-3-kertaiseksi muun väestön riskiin verrattuna. Tutkituista lääkkeistä suurin riski liittyy valproaattiin. Kuten tässä lehdessä julkaistavassa katsauksessa todetaan (s. 2681-3), epilepsialääkitystä on silti syytä jatkaa myös raskauden aikana, koska epileptiset kohtaukset voivat vaarantaa sekä äidin että sikiön terveyden. Raskaaksi tulevista naisista 0,3-0,5 %:lla on lääkehoitoa vaativa epilepsia.

Eija Gaily

Lisääkö lama itsemurhia?

British Medical Journal julkaisi syyskuussa tutkimuksen, jonka mukaan maailmanlaajuisen finanssikriisin aikana itsemurhakuolleisuus kasvoi etenkin niissä maissa, joissa työttömyys ennen lamaa oli ollut vähäistä (1). Tätä säestivät tieteellinen pääkirjoitus sekä päätoimittajan palstakirjoitus. Syyksi itsemurhakuolleisuuden kasvuun kaikissa kolmessa kirjoituksessa nähtiin hallitusten säästöpolitiikka. Lancet puolestaan julkaisi huhtikuussa katsauksen, jossa uumoiltiin itsemurhien ja tartuntatautiepidemioiden yleistyvän eurokriisissä tukipaketein avustetuissa jäsenmaissa hallitusten säästöpolitiikan seurauksena (2). Edellinen debatti finanssikriisin terveysvaikutuksista käytiin näiden brittilehtien palstoilla jo muutama vuosi sitten, mutta sittemmin sanan säilät on teroitettu ja kannanotot ovat selväsanaistuneet (3).

Timo Partonen

Statiinit eivät aiheuta kaihia

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla Lääkärilehdessä 40/2013 (s. 2535) referoitiin JAMA Opthalmologyssa (1) julkaistua epidemiologista analyysiä statiinien keskimäärin 4,6 vuoden käytön ja silmän linssisamentumien (harmaakaihi) yhteydestä. Tutkimuksessa statiinien käyttöön liittyi lisääntynyt (9 %) kaihin ilmaantuvuus.

Timo Strandberg

Rökning är hjärtats huvudfiende

I Finlands Läkartidning 38/2013 (s. 2351-7) hävdar Sari Voutilainen et al. att risken för hjärtattack ökar med 4,3 % för varje tio gram smör som intas dagligen. Påståendet bygger på en studie av 1 981 män under 16 års tid. Männen indelades enligt smörkonsumtion i fyra grupper, och erhållna data analyserades med Cox regressionsmodell. Risken för hjärtattack användes som beroende variabel och smörkonsumtionen som förklarande oberoende variabel. Modellen kompenserades för inverkan från andra oberoende variabler, inklusive rökning. Slutsatsen blev då att risken för hjärtinfarkt var 65 % större för den grupp som åt mest smör.

Jarl R. Ahlbeck

Tupakointi ei selitä riskin lisäystä

Kiitämme FT, dosentti Jarl R. Ahlbeckia palautteesta ja kiinnostuksesta tutkimukseemme Voi ja sydäninfarktiriski. Kummastelemme hieman hänen laskelmiaan ja johtopäätöksiään.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

HYKSin Oy herättää kysymyksiä

Viime maaliskuussa uutisoitiin, että HYKSin Oy on aloittanut toimintansa. Asia oli julkisuudessa näyttävästi esillä, eikä ihme: Suomessa oli ensimmäistä kertaa tehty vaativa neurokirurginen leikkaus yksityisenä toimintana. Hämmästystä kuitenkin herätti se, että HYKSin Oy:n toimilupa koski vain polikliinisiä ja päiväkirurgisia toimintoja, ei siis vaativan neurokirurgian edellyttämiä vuodeosasto- tai tehohoitopalveluja.

Heikki Pärnänen

Ehtiikö lääkäri tutustua potilaaseen?

Onko potilaskeskeinen hoito utopiaa, josta vain amerikkalaiset potilasaktiivit ja kansainvälisen yleislääkäriyhdistyksen johto puhuvat? Tässä numerossa julkaistavassa eurooppalaisen EPA Cardio -tutkimuksen Suomen osuudessa selvitettiin, missä määrin sepelvaltimopotilaat osallistuivat hoitopäätöksiin ja omaan hoitoonsa perusterveydenhuollossa (Kuusisto ym. s. 2589-93). Ei mennyt ihan niin kuin PISA-tutkimuksessa: vain runsas puolet osallistujista muisti, että mielipidettä kysyttiin hoitosuunnitelmaa laadittaessa, ja seurannassakin oli puutteita.

Päivi Hietanen

Hukassa on ammattihenkilöiden kasvatusosaaminen

Lääkärilehdessä 39/2013 (s. 2422-3) julkaistussa koululääkärin haastattelussa todettiin, että psyykkiset ongelmat nousevat yhä vahvemmin osaksi koululääkärin työtä, ja yhtenä syynä tähän on hukassa oleva vanhemmuus. Tällaiset väitteet alkoivat yleistyä ammattihenkilöiden puheissa 1990-luvulta alkaen. Puhe vanhemmuuden katoamisesta ja kasvatusvastuun siirtymisestä päiväkodeille ja kouluille kertovat suuresta muutoksesta ammattihenkilöiden suhtautumisessa lasten kehitykseen ja kasvatukseen.

Matti Rimpelä

Rokotetutkimuksen seuranta arveluttaa

Kiitän Arto A. Palmua ym. ansiokkaasta FinIP-rokotetutkimusta käsitelleestä alkuperäistutkimuksesta Lääkärilehdessä 37/2013 (s. 2273-80). Tutkimusasetelmaan on liittynyt kuitenkin yksi merkittävä puute, jonka seurauksena koehenkilöille rokotuksen jälkeen ilmaantuneista oireista ei ole tehty haittavaikutusilmoituksia.

Nina M. Bjelogrlic-Laakso

Raportoinnin harhat passiivisen seurannan pahin ongelma

LT Nina M. Bjelogrlic-Laakso kiinnittää huomiota passiiviseen raportointiin perustuvan haittavaikutusseurannan puutteellisuuteen. Hän kritisoi oikeata asiaa, mutta suuntaa kritiikkinsä väärään kohteeseen ja jättää huomiotta passiivisen seurannan pahimman ongelman, raportoinnin harhaisuuden.

Arto A. Palmu, Terhi M. Kilpi

Myös vähäisen riskin HPV-infektioita etsittävä

Ihmisellä esiintyvän papilloomaviruksen (HPV) seulonnassa etsitään ensisijaisesti suuren riskin HPV-tyyppejä, joita on monta. Eri HPV-tyyppien lukumäärä on kasvanut vuoden 1987 noin 30:stä vuoden 2013 noin 200:aan (1). Seulonnan suunnittelussa on otettava huomioon myös vähäisen riskin HPV-tyyppien aiheuttamat infektiot. Nämä saattavat olla itsepintaisia ja jatkuvia, ja niiden komplikaatiot vakavia.

Elias Rubinstein