Jäsen

Eutanasiakeskustelu yllätti

Valtuuskunta ei jakautunut niin voimakkaasti kuin lääkäreille tehdyn kyselyn perusteella olisi odottanut.

Pekka Nykänen
Sami Perttilä
Valtuuskunta jatkaa kokoustaan tänään. Vasemmalla takana hallintojohtaja Jaana Heinonen ja valtuuskunnan puheenjohtaja Matias Rantanen. Seisomassa Sari Silventoinen.

Lääkäriliitto päätti torstaina pitää kantansa eutanasiaan ja lääkäriavusteiseen itsemurhaan edelleen kielteisenä.

Keskustelussa oli vastakkain kaksi kantaa. Liiton hallituksen pohjaesitys ehdotti kannan pitämistä ennallaan. Valtuutettu Juha Hänninen teki vastaehdotuksen, jonka mukaan Lääkäriliitto ei olisi enää ottanut eutanasiaan lainkaan kantaa.

Keskusteluun oli ladattu odotuksia, sillä Tampereen yliopiston lääkäreille tekemän kyselyn mukaan enemmistö lääkäreistä kannatti ensimmäisen kerran eutanasiaa.

Lue lisää: Eutanasia jakaa yhä lääkärit

Keskustelu oli vilkasta, ja puheenvuoroja käytettiin liki 30. Käytännössä kaikki kannattivat hallituksen pohjaesitystä. Kannan säilyttäminen sai äänestyksessä taakseen selvän enemmistön.

"Vahingollinen päätös"

Hänninen kertoo olevansa yllättynyt.

– Päätös oli odottamattoman konservatiivinen. Odotin kannan muuttamiselle enemmän kannatusta, hän sanoi torstaina päätöksen jälkeen.

– Ajattelin että Britannian lääkäreiden vuoden 2021 päätös lieventää kantaansa olisi vaikuttanut meilläkin. Varsinkin kun siellä lääkäreistä pienempi osuus kannatti kyselyissä eutanasiaa.

Hännisen arvion mukaan moni valtuutettu muutti kantaansa liiton tekemien eutanasiaselvitysten jälkeen. Selvityksiä hän piti hyvinä ja perusteellisina.

Päätöstä Hänninen pitää liitolle vahingollisena.

– Syntyy kuva, ettei liitto ole potilaiden asialla. Eutanasian kannatus on kansalaisten keskuudessa korkealla.

Eduskuntaan käsittelyyn tulevalle kansalaisaloitteelle Hänninen pitää päätöstä takaiskuna. Eutanasian vastustajat käyttivät edellisen eduskuntakäsittelyn aikana Lääkäriliiton kielteistä suhtautumista perusteluna kannoilleen.

Profession näkökulma

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Niina Koivuviita kertoo olleensa ylpeä siitä, miten perustellusti valtuuskunta eutanasiasta keskusteli. Kaikki puolet eutanasiasta tulivat hänen mukaansa esiin, ja kiitettävän suuri osa puheenvuoroista kantoi huolta potilasturvallisuudesta sekä terveydenhuollon valmiudesta eutanasiaan.

– Odotin toki lääkäreille tehdyn kyselyn perusteella, että keskustelu olisi ollut jakautuneempaa, hän kertoo.

Koivuviitta piti valmistelutyötä onnistuneena.

– Taustamateriaalit ohjasivat valtuutettujen ajattelua yksilön mielipiteistä koko profession näkulmiin, hän sanoo.

Koivuviita pitää nyt tärkeänä seurata yhteiskunnallista keskustelua. Jos lakikirjauksia eutanasiasta alkaa syntyä, lääkäreiden pitää olla mukana keskustelussa niistä kielteisestä kannasta huolimatta.

Lait olisivat vaikeita

Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju kertoo myös yllättyneensä, että lähes kaikki puheenvuorot kannattivat hallituksen pohjaesitystä.

Neuvottelukunta näki kannan pitämisen ennallaan tärkeäksi, muu olisi muuttanut perustavasti potilas-lääkärisuhdetta.

– Kärsimyksen lievittäminen kuolemalla sopii huonosti lääkärin etiikkaan. Kärsimykselle on niin paljon muutakin tehtävissä, ja vasta kun kaikki on sen eteen on tehty, voitaisiin nähdä tarvetta eutanasialle.

Mitä enemmän neuvottelukunta eutanasiaa pohti, sitä selvemmäksi tuli Parkkila-Harjun mukaan se, että toimivaa lainsäädäntöä olisi vaikea saada aikaan.

Taustamateriaali vaikutti

Hännisen vastaehdotuksen jälkeen ensimmäisen puheenvuoron pitänyt Perttu Liuska kertoo painiskelleensa kantansa kanssa. Perehtyminen taustamateriaaliin ja palliatiivisen erikoisalan lääkäreiden vastaukset kyselyssä, saivat hänet kallistumaan hallituksen kannalle.

Keskustelun tasoa hän kiitteli.

– Keskustelu oli vaikeasta aiheesta huolimatta sivistynyttä ja asiallista.

Myös Liuska kertoo yllättyneensä Hänninsen ehdotuksen heikosta kannatuksesta.

Kirjoittaja

Pekka Nykänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030