Nils Harry Borgmästars syntyi vuonna 1938 Ähtävällä toisena yhdeksänlapsisessa maanviljelijäperheessä.

Hän kuoli syyskuussa Vaasassa. Harry kävi oppikoulunsa Pietarsaaressa ja valmistui lääkäriksi 1964 Helsingin yliopistosta. Harry erikoistui sisätautien ja munuaistautien erikoislääkäriksi. Hän teki julkaisuja sisätautien, munuaistautien ja tehohoidon alueelta.

Ajallisesti suurimman osan työurastaan Harry teki apulaisylilääkärinä Keskipohjanmaan keskussairaalan sisätautiklinikassa Kokkolassa 1973–1994. Hän oli perustamassa Kokkolaan dialyysiyksikköä, aloittamassa tahdistinhoitoa, ja akuutin sydäninfarktin liuotushoitoa ensimmäisinä Suomessa.

Ennen Kokkolaa hän työskenteli Vaasan keskussairaalassa, Malmin aluesairaalassa ja Helsingin dialyysiaseman vastaavana lääkärinä.Myöhemmin hän toimi terveyskeskuslääkärinä Kruunupyyssä ja ylilääkärinä Kalixissa Ruotsissa.

Kaksi Harrylle myönnettyä huomionosoitusta kuvaavat hänen luonnettaan, Anders Chydenius- ja Einar Cederberg-mitalit. Legendaarisen kokkolalaisen kaupunginlääkäri Einar Cederbergin mittavan elämän kunnioittamiseksi tarkoitetun kunniamitalin saajan kriteereinä korostuvat exprimentia, sapientia, modestia eli kokemus, viisaus ja vaatimattomuus.

Harry hyvin täytti nämä kriteerit. Hän kohtasi potilaansa tasavertaisina ja kunnioittavasti perehtyen potilaiden ongelmiin seikkaperäisesti.

Hänen luonnetta kuvaa lisäksi, että hän kävi eläkkeellä Chydeniuksen koululla lasten suosittuna koulun morfarina, koulun isovanhempana.

Kollegana Harrya pidettiin innostavana, kärsivällisenä ja arvostettuna opettajana. Hänen tietonsa ja taitonsa olivat hyvin laajat lääketieteen eri alueilta. Hänellä oli kädentaitoja rakentamisessa, veneenrakentamisessa ja jopa eläinlääketieteessä. Hän oli kiinnostunut myös historiasta.

Harryn lempimusiikkikappale oli Frank Sinatran My Way, ”I did it my way”. Tämä kuvastaa Harryn luonnetta ja elämänasennetta parhaimmillaan.

Harrya jäivät kaipaamaan vaimo Benita, lapset ja lastenlapset perheineen, sisarukset, muut sukulaiset sekä ystävät. Lisäksi häntä muistavat kollegat, Soiten henkilökunta ja suuri joukko potilaita ja potilaitten omaisia.