Pitääkö olla huolissaan?
Työajat ja työhyvinvointi askarruttivat valtuuskuntaa.
Lääkäriliiton valtuuskunta piti perjantaina kevätkokouksensa Lääkäritalolla Helsingissä.
Puheenjohtaja Niina Koivuviita avasi kokouksen katsauksella liiton alkuvuoden toimintaan. Eniten on viime aikoina puhututtanut hallituksen päätös poistaa ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus.
– Liitto on perustanut työryhmän arvioimaan vaikutuksia ja ehdottamaan toimenpiteitä. Työryhmään kuuluvat jäsenpalvelujen johtaja Liisa Aro , hallintojohtaja Jaana Heinonen ja työmarkkinajohtaja Timo Kaukonen . Ehdotukset tulevat käsittelyyn valtuuskunnan syyskokoukseen, Koivuviita kertoi.
Työviikot edelleen pitkiä
Lääkärien ansiotaso on kehittynyt viime vuosina hyvin, mutta työviikot ovat edelleen pitkiä, myös osa-aikaisesti työskentelevillä.
Työsidonnaisuus verrattuna muihin palkansaajiin on suurta. Esimerkiksi sairaaloiden lääkärien työviikko on keskimäärin 47 tuntia ja 40 prosenttia heistä tekee vähintään 48 tunnin työviikkoja.
– Liiton hallitus perusti tammikuussa työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia konkreettia keinoja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Puheenjohtajana toimii hallituksen jäsen Maaret Laakso . Toimiaikaa työryhmällä on ensi vuoden maaliskuuhun.
Kevätkokousta puhututti laajasti myös koulutus. Lääkärilehti raportoi tästä keskustelusta jo perjantaina.
Omalääkäri ykköstavoite
Terveyspolitiikassa liiton keskeisenä tavoitteena on ollut omalääkärijärjestelmä.
– Se parantaisi paitsi hoidon jatkuvuutta, myös lääkärien työhyvinvointia, Koivuviita totesi.
Valtuuskunnan jäsen Rebecca Suomi nosti puheenvuorossaan esiin sen, että potilaiden luottamus terveydenhuoltoon on vähentynyt.
– Potilaat eivät hakeudu hoitoon vaikeissakaan tapauksissa, koska eivät usko saavansa sitä. Luottamuspulaan pitää puuttua aktiivisesti, hän sanoi.
– Tähänkin liiton vastaus on omalääkärijärjestelmä. Kun hoidon jatkuvuus saadaan kuntoon, luottamus palautuu, Koivuviita kommentoi.
Toinen toiminnan painopiste on ollut hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyden turvaaminen. Alueiden alijäämien kattamisvelvoitteita pitää liiton mielestä kohtuullistaa.
Paljon keskustelua on herättänyt myös valinnanvapauskokeilu, jossa 65 vuotta täyttäneet pääsisivät yksityiselle yleislääkärille 28 euron omavastuulla
– Liitto on vastustanut kokeilua, koska se ei edistä hoidon jatkuvuutta. Toivottavasti kokeilusta saadaan riittävästi dataa ja hyvät mittarit seurantaan, jotta nähdään, miten se onnistuu, Koivuviita sanoi.
Autonomiasta pidettävä kiinni
Koivuviita nosti katsauksessaan esille myös muun muassa lääkärin autonomian. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö uudistuu, ja ammattiryhmiä koskeva sääntelyn tarve arvioidaan uudelleen.
Nykyisessä ammattihenkilölaissa liitto pitää erityisen tärkeänä pykälää 22. Sen mukaan potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää laillistettu lääkäri. Liiton mielestä tämä pykälä pitää säilyttää ennallaan.
Kolme aloitetta
Valtuuskunnalle oli tehty kevätkokoukseen kolme aloitetta.
Anton Saarinen Helsingistä kiinnitti huomiota omalla rahalla maksettavien kuvantamisten ja laboratoriotutkimusten villiin markkinaan. Palveluja mainostetaan Helsingin Sanomien etukantta myöten.
– Tulosten tulkinta kuitenkin siirtyy usein julkiselle puolella yhteiskunnan maksettavaksi, Saarinen huomautti.
– Laboratorionäytteisiin pitäisi vaatia aina terveydenhuollon ammattihenkilön lähete, ja kokeet tulisi analysoida samassa yksikössä kuin missä näytteet on otettu.
Ehdotus oli perustaa työryhmä selvittämään, olisiko avoimeen markkinaan syytä puuttua.
Hallitus ei pitänyt työryhmää tarpeellisena. Puheenjohtaja Niina Koivuviidan mukaan Markkinnoinnin valvontalautakunta ottaa vastaaviin asioihin jo kantaa ja on antanut niistä huomautuksia.
Hän myös arvioi, ettei liitolla ole edellytyksiä vaatia, että näytteet analysoitaisiin ne ottaneessa yksikössä.
Koivuviita ehdotti, että työryhmän sijaan pyritään lisäämään tietoisuutta Markkinoinnin valvontalautakunnasta, jotta ongelmia osataan viedä sen käsittelyyn.
Työryhmän perusteminen sai kannatusta, mutta Saarinen tyytyi hallituksen vastaukseen.
Rahasto jatkokäsittelyyn
Olli Koivukangas Oulusta ehdotti aloitteen ensimmäisenä allekirjoittajana uutta tutkimusrahastoa. Rahasto edistäisi terveydenhuollon ympäristövaikutusten ja ilmastonmuutoksen tutkimista.
Hallitus ehdotti, että erillisen rahaston sijaan teemat otetaan mukaan liiton kohdentamattomien henkilökohtaisten apurahojen jakoperusteisiin. Asiaa viestittäisiin samalla jäsenistön tietoisuuteen.
Vastaus ei Koivukangasta täysin tyydyttänyt.
Käsittely siirtyi Lassi Karpin ehdotuksesta seuraavaan kokoukseen, jonne hallitukselta odotetaan suunnitelmaa viestinnästä.
Markus Partanen Turusta toivoi aloitteessaan selvitystyöryhmää lääkärien työnohjaukseen. Tehtävänä olisi selkeyttää sitä, milloin lääkärillä on niin paljon mielenterveys- tai päihdetyötä, että työnantajan on järjestettävä hänelle työnohjausta. Kriteerit ovat nykyisin epäselvät.
Koivuviita kertoi hallituksen nimenneen helmikuussa työhyvinvointiryhmän ja ehdotti Partasen kysymyksen siirtämistä osaksi sen toimeksiantoa. Näin päätettiin tehdä.
Eettinen ohje päivittyi
Valtuuskunta teki myös muutoksia lääkärin eettisiin ohjeisiin. Syy on se, että Maailman lääkäriliitto WMA päivitti ohjeitaan keväällä 2024.
Ohjeisiin lisättiin kohta, jonka mukaan lääkärin on huolehdittava omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan voidakseen tarjota potilailleen hyvää sekä laadukasta hoitoa.
Kohta mukailee Maailman lääkäriliiton WMA:n Geneven julistuksen ja Icomen (International code of medical ethics) mainintoja.
Toinen uusi kohta linjaa, että lääkärin tulee työssään edistää ympäristön kannalta kestävää terveydenhuoltoa.
Aiempi eettinen ohje oli vuodelta 2014.
Muutos 12.5. klo 8.45. Lisätty aloitteiden käsittelyä ja eettistä ohjetta koskevat kohdat.
