Lehti 49-50: Raportti Suom Lääkäril 2024;79:e41805, www.laakarilehti.fi/e41805

Taustatietojen puute vaikeuttaa nuorten itsemurhakuolemien ehkäisyä

Lähtökohdat Nuorten psyykkinen kuormittuneisuus on Suomessa lisääntynyt. Tämä näkyy muun muassa koetun ahdistuneisuuden ja myrkytyksiin liittyvien päivystyskäyntien kasvuna. Nuorten itsemurhakuolemien määrä on viime vuosina pysynyt ennallaan.

Menetelmät Tutkimusta varten analysoimme alle 25-vuotiaiden itsemurhat vuonna 2023 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Oikeuslääkinnän tietojärjestelmästä (Olt).

Tulokset Vuonna 2023 yhteensä 115 alle 25-vuotiasta kuoli itsemurhaan. Naisten kuolleisuus oli 6,5 ja miesten 9,2 laskettuna 100 000:ta alle 25-vuotiasta kohden. Mielenterveyshäiriömyötävaikutti kuolemaan 80 (69 %) tapauksessa. Kuolleista 52:lla (45 %) oli ajankohtainen hoitokontakti. Kuolleista 48 (42 %) oli koululaisia tai opiskelijoita, 16 (14 %) töissä ja 12 (10 %) työttömänä. Kiusaaminen ilmeni neljässä tapauksessa. Hirttäytyminen oli yleisin tekotapa, myrkytys toiseksi yleisin. Myrkytyskuolemissa korostuivat masennuslääkkeet, bentsodiatsepiinit ja opioidit.

Päätelmät Miehillä päihteet myötävaikuttivat kuolemaan naisia useammin, naisilla korostui masennus. Nuorten itsemurhakuolemien ehkäisemiseksi olisi elintärkeää ymmärtää nykyistä tarkemmin niiden taustatekijöitä ja ominaispiirteitä, koska rekisteritietojen kattavuus vaihtelee potilaskohtaisesti.

Julius TikkaAntti VirtanenTimo Partonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat