Vt. järjestöpäällikkö Synnöve Mynttinen: Nyt valmistaudutaan palkkarakenneuudistukseen
Lääkäriliiton järjestöpäälliköksi kuluvan kevään ajaksi on nimetty Kymenlaakson keskussairaalan ihotautiylilääkäri Synnöve Mynttinen. Hän on eräs Lääkäriliiton kokeneimmista järjestöaktiiveista, joka on aloittanut järjestöuransa LKS:n pääsihteerinä, istunut kaksi kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa NLY:n edustajana ja toiminut sen jälkeen mm. Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson keskussairaaloiden pääluottamusmiehenä sekä aluepäällikkönä Lahdessa.
Järjestöpäällikön sijaiseksi Synnöve Mynttinen tuli liiton uuden puheenjohtajan Kati Myllymäen pyynnöstä. Kati Myllymäki toimi itse järjestöpäällikön sijaisena marras-joulukuussa ja hoiti syksyn vaikean työaikakiistan loppuun. Viran vakinainen haltija Juha Kiehelä on kehitysyhteistyötehtävissä Namibiassa ensi elokuuhun saakka. Järjestöosastoa johtamaan tarvittiin nyt tehokas ja kokenut henkilö, sillä tavoitteeksi asetetun palkkarakenneuudistuksen toteuttaminen vaatii liiton koko järjestöorganisaation ja jäsenistön vahvaa panosta.
Parhaimpana puolenaan järjestöpäällikön tehtävään Mynttinen pitää sitä, että hän on tottunut hoitamaan hankalia asioita. Kymenlaakson keskussairaalassa oli vuosikausia kiistelty ihotautiosaston organisaatiosta ja puutteellisesta miehityksestä, kunnes hän sairaanhoitopiirin palvelukseen tultuaan onnistui sopimaan toisen lääkärinviran perustamisesta osastolle sekä sai osaston muokatuksi toimivaksi yksiköksi.
Mynttisen periaatteisiin kuuluu olla tarvittaessa valmis aktiiviseen toimintaan järjestötehtävissä. Hän pitää lääkärien palkkauksellisen aseman korjaamista niin tärkeänä kysymyksenä, että sillä on vaikutusta koko terveydenhuollon toimintaan.
- Lääkärikunnan tyytymättömyys palkkaansa on jo niin suurta, että se on alkanut vaikuttaa työmotivaatioon ja kollegiaalisuuteen. Tämä tuli selvästi esiin viime syksyn työaikakiistan aikana. Korkean työmoraalinsa ja etiikkansa takia lääkärit tekevät kaikkensa potilaidensa puolesta, mutta on pelättävissä, että pitkällä tähtäi-mellä tyytymättömyys alkaa vaikuttaa suhtautumiseen työhön.
Mynttinen ihmettelee sitä, että Kunnallinen työmarkkinalaitos on kiinnostunut vain lääkärien palkan pitämisestä mahdollisimman pienenä, mutta ei lainkaan hoidon laadusta. Sairaanhoitopiiritasolla työnantajat ymmärtävät paremmin, ettei terveydenhuollon keskeisen ammattiryhmän vastuullista työpanosta pitäisi hinnoitella liian alas.
Edunvalvonta vaatii kaikkien panosta
Uusi järjestöpäällikkö on hyvin tietoinen siitä kritiikistä, jota jäsenistö on liiton edunvalvontaa kohtaan osoittanut. Liiton toimintaa läheltä seuranneena hän kuitenkin tuntee ongelmien syyt ja tietää, ettei tilanne korjaannu neuvottelijoita vaihtamalla, vaan tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan koko jäsenistön ja liiton järjestökoneiston määrätietoista toimintaa.
Viime vuosina lama vei jossain määrin puhtia lääkärien taisteluhaluilta. Moni koki maan taloudellisen tilanteen yhteiseksi ongelmaksi, josta lääkärienkin oli kannettava osansa. Työvoima oli minimissään ja lääkärit puursivat pitkää päivää paikatakseen heikkoa peruspalkkatasoaan.
Päivystyskorvausuudistuksen vesittyminen sekä työaikalain voimaantuloon liittyvä vuorotyön uhka saivat lopulta hiljaiset puurtajatkin aktivoitumaan edunvalvontaan. Työaikalaki, jota oli odotettu työsuojelu-uudistuksena, toikin mukanaan pelon entistä hankalammista työajoista ja ansiotason romahtamisesta.
Mynttinen katsoo, ettei työaikajärjestelyjen uudistaminen terveydenhuollon kannalta toimivalla ja lääkärien hyväksymällä tavalla ole mikään erityinen ongelma, vaan siitä voidaan sopia paikallisestikin. Työaikojen lyhentäminen edellyttää kuitenkin palkkarakenneuudistusta, jolla ansioiden painopistettä siirretään päivystyksestä peruspalkkaan.
Lääkäriliiton tavoitteena palkkarakenneuudistuksessa on, että lääkärien ammatillinen ja hallinnollinen pätevöityminen samoin kuin suoritteet ja erityisvelvoitteet palkitaan liittämällä peruspalkkaan uusia lisiä. Esitys suoritepalkkauksen käyttöönotosta on herättänyt jäsenistössä ristiriitaisia ajatuksia, mutta Mynttinen korostaa, ettei liitto pyri vain "temppujen" palkitsemiseen. Tavoitteena on järjestelmä, joka suo kaikkien erikoisalojen lääkäreille tasapuoliset mahdollisuudet kehittää ansiotasoaan ja joka ottaa huomioon ihmisen kokonaisvaltaisen hoitamisen.
Hän katsoo, että nyt on oikea aika toteuttaa palkkarakenneuudistus. Lama on ohi ja yhteiskunnalla on rahaa käytettävissä enemmän kuin moniin vuosiin. Suomen talous on jo EMU-kunnossa ja se kestää kyllä lääkärien palkkarakenneuudistuksen. Sitä paitsi ammattitaidon, työn laadun ja tehokkuuden parantamiseen kannustava palkkausjärjestelmä edistää terveydenhuollon toimintaa ja sitä kautta vaikuttaa myönteisesti koko yhteiskuntaan.
- Jos lääkärien palkkatasoa ei saada kuntoon, on seurauksena, etteivät lahjakkaimmat nuoret enää hakeudu tähän ammattiin ja taitavimmat lääkärit lähtevät maasta. Tiedemaailmassa on jo ymmärretty, että laadusta kannattaa pitää kiinni. Koskahan KT ymmärtää, että lääkärin työn laatuun kannattaa panostaa?
Vaikka Mynttisen keskeisenä tehtävänä on nyt järjestökoneiston virittäminen taistelukuntoon, hän korostaa rauhanomaisia keinoja kiistan ratkaisemiseksi. Yhteistyösuhteet KT:n kanssa pitäisi saada kuntoon, jotta uudistuksesta päästään neuvottelemaan rakentavassa hengessä mahdollisimman pian.
Liiton valtuuskunta hyväksyi joulukuussa palkkarakenneuudistuksen yleistavoitteet, mutta niiden konkretisointi virkaehtosopimustavoitteiksi vaatii vielä paljon työtä. Palkkatavoitteita pitäisi nyt käsitellä työpaikkakokouksissa ja paikallisosastoissa sekä erikoislääkäriyhdistyksissä, jotta jäsenillä on tilaisuus vaikuttaa niihin. Kaikkiin kenttätilaisuuksiin pyritään lähettämään liiton toimiston ja päättävien elinten edustaja selostamaan neuvottelutilannetta.
Järjestökoneiston valmentamisen lisäksi lähikuukausien tehtäviin kuuluu myös tiedottaminen siitä, miten heikot lääkärien peruspalkat todellisuudessa ovat. Moni teollisuustyöläinen ei vielä usko, että lääkäri tekee työtään huonommalla palkalla kuin hän itse. Lääkärien työ arvostetaan erittäin korkealle ja Mynttinen luottaa siihen, että lääkärien palkkatavoitteille on saatavissa myös suuren yleisön tuki.
Synnöve Mynttisen tehtävänä on nyt varustautua sodan varalle, mutta sisimmässään hän toivoo, ettei aseita jouduta käyttämään. Lääkärit eivät mielellään ryhdy toimiin, joissa potilas jää hoitamatta eikä helppoa ole muidenkaan järjestötoimien käyttö. Esperantonkielentaitoisena Synnöve Mynttinen on kuunnellut uutislähetyksiä Puolasta, jossa lääkärit kapinoivat määräämällä potilaille mahdollisimman kalliita lääkkeitä ja tutkimuksia.
- Ne ovat epätoivoisia toimenpiteitä, joihin lääkärit eivät haluaisi turvautua. Sivistyneessä yhteiskunnassa täytyy olla keinot sopia korkealle koulutetun henkilökunnan palkkauksesta siten, että vaativa ja laadukas työ tulee kohtuullisesti korvatuksi.
