Lääkärivaje laskee edelleen
Lääkärivaje laskee edelleen terveyskeskuksissa. Lääkärintehtävien täyttötilanne oli viime lokakuussa hieman parempi kuin edellisenä vuonna, ja alueelliset erot ovat tasoittumassa.
Terveyskeskusten lääkärintehtävistä oli viime lokakuussa täyttämättä enää 172 tehtävää, mikä on yhteensä 4,4 % kaikista tehtävistä. Lääkärinvakanssien kokonaismäärä oli 3 920,5 tehtävää.
Lääkärivaje on ollut laskusuunnassa vuodesta 2008, jolloin se oli korkeimmillaan 11 %. Vuonna 2014 täyttämättä oli 202 tehtävää eli 5,2 %. Lääkärivajeella tarkoitetaan kokonaan hoitamatta olevien tehtävien osuutta kaikista lääkärintehtävistä, joihin on haettu, mutta ei ollut saatu lääkäriä.
Suunta parempaan näkyy myös johtavien lääkärien arvioista, joista 80 % pitää koko syksyn lääkäritilannetta erittäin tai melko hyvänä. Lääkäritilannetta on monin paikoin helpottanut sijaisten parempi saatavuus. Sijaisten määrä onkin kasvanut terveyskeskuksissa vuoden 2008 jälkeen noin viidestäsadasta kahdeksaansataan.
Sijaisia terveyskeskuksiin houkuttelevat monenlaiset työ- ja työaikajoustot. Myös lääkärikoulutuksen lisäyksellä on vaikutusta. Nyt valmistuu vuosittain noin kuusisataa uutta lääkäriä, ja määrä kasvaa tulevaisuudessa yli seitsemäänsataan.
Tutkimuspäivänä oli täyttämättä 111 tehtävää, joihin ei oltu syystä tai toisesta haettu lääkäriä. Määrä kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Päätös jättää tehtävä täyttämättä perustui usein vakituisen lääkärin lyhyeen poissaoloon. Osassa vastauksista ilmeni kuntien heikentynyt taloustilanne, kuten tehtävä oli täyttämättä säästösyistä tai sijaista ei saanut palkata.
Ei enää vajetta
Terveyskeskuksia, joissa lääkärivajetta ei ollut lainkaan, oli viime lokakuussa yhteensä 104. Näitä terveyskeskuksia on jo lähes kaksi kolmasosaa kaikista ja ne tuottavat terveyspalveluja alueensa 2,4 miljoonalle asukkaalle. Noin 90 % väestöstä asuukin sellaisten terveyskeskusten alueella, joiden lääkärivaje on alle 10 %. (taulukko 1)
Lääkärivajetta ei ehkä voi sanoa täysin selätetyksi, sillä vielä oli 25 terveyskeskusta, joissa vähintään joka kymmenes lääkärintehtävä oli täyttämättä. Yli 20 %:n lääkärivaje oli 11 terveyskeskuksessa. Näiden toimipaikkojen määrä on kuitenkin vähentynyt edellisestä vuodesta. Korkeimman lääkärivajeen terveyskeskukset sijaitsevat useammin reuna-alueilla kuten Vaasan, Lapin ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireissä.
Alueelliset erot tasoittuvat
Alueellisesti tarkasteltuna lääkärivaje oli korkein Vaasan sairaanhoitopiirissä, missä tehtävistä oli täyttämättä 18,2 %. Vaasan tilanteeseen vaikuttaa syrjäinen sijainti, pitkä etäisyys lääkärikoulutusta tarjoavista yliopistoista ja alueen kaksikielisyys. Yli 10 %:n vaje on myös Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Ahvenanmaalla. Satakunnassa lääkärivaje on laskenut viime vuodesta, kun taas Vaasassa se on hieman kasvanut.
Vielä muutama vuosi sitten Pohjois-Suomessa oli koko maan huonoin lääkäritilanne. Nyt Lapin ja Länsi-Pohjan terveyskeskukset ovat puolittaneet lääkärivajeen. Tänä vuonna oli täyttämättä enää alle 5 % lääkärintehtävistä. Kainuussa täyttämättä oli enää noin 4 % tehtävistä. Lääkäritilanteen parantumisen myötä Kainuussa on voitu siirtyä vuokratyövoimasta ja ulkoistuksista omaan toimintaan.
Vähemmän ulkopuolista työvoimaa
Lääkärityövoiman vuokrauksen ja toimintojen ulkoistamisen huippuvuodet olivat 2009 – 2011, jolloin terveyskeskuksissa oli lähes viisisataa yritykselle ulkoistettua tai ostopalveluna täytettyä tehtävää. Viime lokakuussa yhteismäärä oli noin 380 lääkärintehtävää. Yli puolet terveyskeskuksista oli ulkoistanut tai ostanut lääkärintyötä yrityksiltä. Koko terveyskeskustoimintansa osti terveyspalveluyrityksiltä 15 kuntaa tai kuntayhtymää. Ne olivat tyypillisesti pieniä toimintayksiköitä.
Ostopalveluista puhutaan, kun terveyskeskus ostaa lääkärintyötä virkapohjaisten lääkärintehtävien täyttämiseksi. Ulkoistamisella taas tarkoitetaan tilannetta, jolloin kunta luopuu virkojen täyttämisestä itse ja ulkoistaa ne yksityiselle yritykselle tai ammatinharjoittajalle.
Lukumäärällisesti eniten ulkoistamista tai ostopalvelua oli HUSin, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Kymenlaakson ja Länsipohjan sairaanhoitopiireissä ulkopuolisen työvoiman suhteellinen osuus vakanssipohjasta oli suurin.
Kaikkein pienimmissä, alle 10 000 väestöpohjan terveyskeskuksissa joka neljäs lääkärintehtävä oli täytetty yrityksen kautta. Ostopalveluiden ja ulkoistamisten osuus oli keskimääräistä suurempi alle 20 000 asukkaan väestöpohjan terveyskeskuksissa. Tätä isommissa terveyskeskuksissa ulkopuolisen työvoiman osuus jäi selvästi alle 10 %:n.
Lääkäriliitto on tutkinut vuodesta 1986 lähtien terveyskeskusten virkojen täyttötilannetta johtaville lääkäreille suunnatulla kyselyllä, joka koskee lokakuun ensimmäisen keskiviikon tilannetta. Kyselyyn vastasi kaikki Suomen 163 terveyskeskusta.
Lääkärikoulutuksen resursseja syytä ohjata toisin
Lääkäriliiton Politiikka-toimialan johtaja Heikki Pärnänen nostaa tutkimustuloksista kolme trendiä.
– Silmiinpistävää tuloksissa on ensinnäkin se, että perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkärien määrä on lisääntynyt. Terveyskeskusten lääkärivaje on edelleen pienentynyt – se on nyt 4 % eli käytännössä vajetta ei enää ole.
– Toinen keskeinen huomio on, että kuntien ja kuntayhtymien itse hoitamien terveyskeskuspalvelujen määrä on kasvanut. Julkisuudessa on ollut esillä, että vuokratyövoiman käyttö olisi lisääntynyt, mutta todellisuudessa ulkopuolelta ostettujen palvelujen käyttö terveyskeskuksissa on vähentynyt.
– Mielenkiintoinen ilmiö on, että ilmoitettu sijaistarve on vähentynyt. Mistä tämä kertoo? Onko se merkki siitä, että palvelut voidaan oikeasti hoitaa nykyisellä lääkärimäärällä? Vai onko kyse tietoisesta säästämisestä?
Pärnäsen mukaan lääkärikoulutuksen resursseja olisi nyt syytä ohjata entistä enemmän erikoislääkärikoulutukseen.
– Lääkärivaje terveyskeskuksissa on vähentynyt, mutta lähivuosina valmistuu entistä suurempia määriä lääkäreitä. Lääkärikoulutuksen resursseja olisi nyt järkevä ohjata peruskoulutuksesta erikoislääkärikoulutukseen. Monilla erikoisaloilla on jo nyt lääkärivajetta, ja tulevina vuosina vielä enemmän.
