Reumasäätiön konkurssi maaliskuussa 2010 päätti työt 17:ltä Lääkäriliiton jäseneltä. Miltei neljän vuoden jälkeen useilla lääkäreillä on yhä palkkoja saamatta.

Reumasäätiön sairaalan konkurssia seurannut oikeudenkäynti konkurssipesän jakamisesta saa todennäköisesti jatkoa.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus antoi helmikuussa tuomion, jonka perusteella Kansaneläkelaitos ei olisi saanut takaisin maksamiaan avustuksia konkurssipesän varoista. Kela oli kuitenkin tyytymätön koko tuomioon ja valittanee hovioikeuteen.

Jos käräjäoikeuden tuomio jäisi voimaan, Reumasäätiön sairaalassa työskennelleet Lääkäriliiton jäsenet saisivat takaisin huomattavasti suuremman osan maksamattomaksi jääneistä palkoistaan.

Mikäli Kela saa jako-osuutensa pesän varoista, pienenee muiden velkojien eli myös lääkärien saatavien osuus merkittävästi.

- Lääkärien kannalta on hyvin harmillista, ettei vuosia kestänyt prosessi ole vieläkään päättynyt. Käräjäoikeuden tuomio oli kolmen tuomarin yksimielinen päätös. Oikeuden perustelut olivat hyvin vakuuttavat ja kattavat, Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry toteaa.

Kiistaa avustusten takaisinmaksusta

Riita-asian vei oikeuteen Kansaneläkelaitos ja vastaajina olivat säätiön konkurssipesä ja yksi velkojista eli Nordea.

Kela oli myöntänyt Reumasäätiölle perusparannusavustuksia noin 20,5 miljoonan euroa vuosina 1985-2006. Avustuksia käytettiin sairaalan kunnossapitoon ja remontteihin. Kelan avustuksiin liittyi ehto, jonka mukaan avustukset on palautettava, jos avustuksensaajan toiminta päättyy.

Oikeudenkäynnissä oli kyse siitä, koskiko ehto myös konkurssista johtuvaa toiminnan päättymistä. Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Kelan saataville ei tule jako-osuutta pesän varoista. Lainvoimaiseksi jäädessään tuomio olisi koitunut pesän kaikkien velkojien hyväksi.

Palkkaturvalla on katto

Reumasäätiön konkurssi maaliskuussa 2010 päätti työt Heinolan reumasairaalassa 17:ltä Lääkäriliiton jäseneltä.

Konkurssin jälkeen valtio turvaa palkkaturvana palkkojen maksun eli työntekijöiden palkat. Palkkaturvalla on kuitenkin katto.

- Lääkärien on kuitenkin hyvä huomioida, että palkkaturvasta maksettavan palkkasaatavan maksimisumma on 15 200 euroa. Sen ylittävä osuus on tasavertainen saatava muiden velkojien saatavien rinnalla, Pöyry muistuttaa.

Palkkaturvan ylittäviä palkkoja jäi saamatta 11 lääkäriltä. Maksamaton palkkasumma oli yhteensä 65 000 euroa.

Oikeusturvavakuutus ei kata konkurssia

Lääkärien edustaja otti yhteyttä Lääkäriliiton lakimieheen heti maaliskuun 2010 lopussa, kun konkurssiuutisesta kerrottiin. Liitto antoi neuvoja akuuttiin tilanteeseen ja keskustelut jatkuivat myöhemmin syksyllä.

Lääkäriliiton jäsenetuihin kuuluva oikeusturvavakuutus ei ole voimassa konkurssitilanteissa.

Lääkäriliiton hallitus myönsi kuitenkin lääkäreille asianajotoimiston oikeusapua.

- Näin voidaan menetellä tilanteissa, joilla on lääkäreille yleistä merkitystä tai jos tapaus on juridisesti hyvin tulkinnanvarainen, Pöyry selventää.

Asianajotoimisto huolehti valvonnasta ja Kelan saatavan alustavasta riitautuksesta. Lääkärit eivät olleet oikeudessa, sillä pesänhoitaja oli asiassa aktiivinen ja riitautti myös Kelan saatavan valvonnan eli oikeudenkäynti käräjäoikeudessa käytiin Kelan, konkurssipesän ja Nordean välillä.

Neljän vuoden takaisia palkkoja yhä saamatta

Reumasäätiön entiset lääkärit ovat pettyneitä, ettei oikeusprosessi päättynyt käräjäoikeuden tuomioon.

- Tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja olemme luonnollisesti harmissamme. Jos Kela saa vaatimansa 20 miljoonan euron avustukset konkurssipesästä, merkitsee se sitä, että me lääkärit saamme vain murto-osan palkoistamme, reumatologian erikoislääkäri, dosentti Markku Kauppi tiivistää kollegojen mietteet.

- Kelan asema on erikoinen. Se oli Reumasäätiön pääomistaja ja sillä oli äänienemmistö säätiön päättävissä elimissä eli se oli mukana konkurssista päätettäessä. Konkurssin jälkeen se kuitenkin ilmoittautui päävelkojaksi.

Reumasairaalan viimeisenä reumatologian ylilääkärinä työskennellyt Kauppi oli aktiivisesti yhteydessä Lääkäriliittoon. Hän kiittelee tarjottua apua.

- Sairaalan konkurssi tuli lääkäreille yllätyksenä eikä siihen liittyvistä juridisista ongelmista ollut meillä tietoa. Liitto antoi neuvontaa ja lähti ajamaan asiaamme palkaten myös asianajajan. Reumasairaalassa oli myös vastaanottoa pitäviä ammatinharjoittajia, joiden palkkioita saatiin neuvotteluteitse konkurssipesästä parisen vuotta sitten eli edistystä on tapahtunut.

Konkurssi sattui lääkärien kannalta huonoimpaan mahdolliseen aikaan.

- Kevättalvella oli monilla kollegoilla vanhoja lomia pitämättä, uudet lomat ansaittuina ja päivystyskorvauksia tulossa eli käytännössä usean kuukauden palkat odottamassa. Esimerkiksi syksyllä lomakauden päätyttyä tilanne olisi ollut erilainen, ja palkkaturva olisikin voinut kattaa palkat, Kauppi kertoo.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa ylilääkärinä työskentelevä Kauppi toivoo, että ratkaisu tilanteeseen löytyisi kohtuuajassa.

- Palkkamme ovat lopulta häviävän pieni summa tästä kokonaisuudesta ja ne on arkisella lääkärin työllä ansaittu.