Ammattiastman diagnostiikasta tulee kosteusvaurioissa luopua
Lääketieteelliset perusteet puuttuvat, eikä diagnoosilla ole hoidollista vaikutusta.
Ammattitaudin aiheuttaa altistuminen terveydelle haitalliselle tekijälle työssä. Sairauden on osoitettava aiheutuneen todennäköisesti ja pääasiallisesti työstä, jotta ammattitauti voidaan todeta ja saada siitä korvauksia (1).
Työterveyslaitos on todennut työpaikkojen kosteusvaurioihin liittyviä astmoja ammattitaudiksi 1990-luvulta lähtien. Sairauden ajateltiin kehittyvän homeiden aiheuttaman allergian kautta.
Vuodesta 2009 lähtien diagnoosit ovat perustuneet sosiaali- ja terveysministeriön alaisen työryhmän suositukseen, joka pohjautui lääketieteen sijasta yhdessä sopimiseen (2). Suosituksen mukaan astman on kehityttävä liittyen merkittävään altistumiseen kosteusvauriomikrobeille työpaikalla.
Lisäksi pef-työpaikkaseurannan ja taudinkuvan on oltava ammattiastmalle tyypillisiä.
Ei ole vaikuttanut hoitoon
Nykyistä käytäntöä on tarpeen arvioida uudelleen. Rakennusten mikrobitutkimuksilla ei pystytä määrittämään terveydelle haitallista altistumista. Niitä ei enää käytetä arvioimaan kosteusvaurion terveydellistä merkitystä (3,4).
Ammattitaudin toteaminen ei myöskään vaikuta astman hoitoon. Kaikille astmaa sairastaville suositellaan sisäilmaltaan hyvälaatuisia työtiloja.
Tapauksia on vähän. Kosteusvaurioon liittyviä ammattiastmoja on viime vuosina todettu alle 10 vuodessa (5). Kun työtilojen kosteusvaurioissa epäillään ammattiastmaa, se todetaan vain kahdeksassa prosentissa epäilyistä.
Maanviljelijöillä vastaava osuus on 31 ja leipureilla 38 prosenttia. Heille astma syntyy herkistymisestä esimerkiksi lehmän epiteelille tai jauhopölylle.
Lisää astman riskiä vähän
Kosteusvaurion, näkyvän homeen ja homeenhajun arvioidaan nostavan astmariskin aikuisella 1,4–1,6-kertaiseksi. Riskiä pidetään suurempana atooppisilla henkilöillä tai kun se liittyy homeen hajuun (6). Tekijöitä tai mekanismeja selittämään terveysvaikutuksia ei ole tunnistettu (4,6).
Työssä tapahtuvan altistumisen yhteydestä astmaan on vähemmän tietoa. Perustuen kahteen pitkittäiseen, pohjoismaista väestöä edustavaan tutkimukseen riski on noin 1,5-kertainen (7,8).
Astma on yleinen sairaus, ja sen riskin suurentavat 2–4-kertaisesti esimerkiksi lähisukulaisen astma, allerginen nuha, lihavuus, tupakointi ja työskentely maanviljelijänä, kampaajana tai leipurina (9).
Vaaditaan yksilötason osoitus
Ammattitauti edellyttää, että työolosuhteet nostavat sairauden riskin vähintään kaksinkertaiseksi (1).
Ammattiastmassa yhteys on osoitettava yksilön tasolla. Kosteusvaurioon liittyvässä astmassa se on vaikeaa, sillä lääketieteelliset menetelmät syy-yhteyden osoittamiseen puuttuvat. Sairaus ei kehity liittyen työperäiseen IgE-välitteiseen allergiaan. Syy-yhteys on osoitettu yksinomaan pef-työpaikkaseurannalla.
Pef-työpaikkaseuranta ei erottele ammattiastmaa työn pahentamasta astmasta, joka on syntynyt muista syistä kuin työstä. Seurantaan liittyy usein myös laadullisia ja tulkinnallisia ongelmia, ja tulokset voivat selittyä muilla tekijöillä kuin astmalla (9,10).
Käytäntö poikkeaa herkistymisen aiheuttamasta ammattiastmasta. Siihen tarvitaan pef-työpaikkaseurannan lisäksi näyttöä työperäisestä allergiasta tai muuta osoitusta syy-yhteydestä.
Kosteusvaurioon liittyvässä astmassa on riittänyt siten muita ammattiastmoja vähäisempi näyttö syy-yhteydestä. Työntekijöitä kohdellaan eriarvoisesti.
Työnantajan velvollisuudet säilyvät
Työpaikan kosteusvaurioon liittyvän ammattiastman diagnostiikka on aiheellista lopettaa, koska lääketieteelliset perusteet puuttuvat.
Käytäntö kuormittaa sisäilmaoireista kärsiviä työntekijöitä ja terveydenhuoltoa. Lääkäreitä ohjataan tutkimaan kosteusvaurioissa astman työperäisyyttä ilman luotettavia diagnostisia menetelmiä (11).
Rakennusten kosteusvaurioiden tutkimisen ja korjaamisen aiheet kuitenkin säilyvät, ja niille voi olla terveydellisiä perusteita. Työnantajien vastuut ja velvollisuudet hyvästä sisäilmasta pysyvät ennallaan.
Työpaikan sisäilmaan liittyvät oireet selvitetään edelleen työterveyshuollossa; tarvittaessa tehdään astmatutkimukset ja epäselvissä tilanteissa konsultoidaan erikoissairaanhoitoa (8).
Pitkittyneistä oireista kärsiviä työntekijöitä on aiheellista tukea laaja-alaisesti hyödyntäen esimerkiksi Työterveyslaitoksen laatimia ohjeita (12).
Diagnostiikan sijaan resursseja kannattaa suunnata sisäilmaan liittyvistä oireista kärsivien laaja-alaiseen terveydentilan arviointiin ja työkyvyn tukemiseen. Sairastunut voi ilman ammattitautiakin saada Kelan tukea astmalääkekuluihin, kuntoutukseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.
- 1
- Lindström I, Suojalehto H, Karvala K: Kosteusvauriomikrobien aiheuttaman astman toteaminen ammattitaudiksi – uusi käytäntö. Työterveyslääkäri 2009;27(4):87–92
- 2
- Reijula K, Korenius P, Keränen H, Tulenheimo-Eklund E, Vuokko A, Sainio M. (2022) Terveydellisen merkityksen arviointi sisäilmatilanteissa. Työterveyslaitos, Tietoa työstä. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-047-8
- 3
- Huttunen K, Leppänen H, Salmela A, Juntunen M, Korkalainen M, Täubel M, Hyvärinen A, Pekkanen J ja Karvonen A. Kosteusvauriot ja niissä viihtyvät mikrobit – riski terveydelle? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2025;141(15):1203–9. duo18893 (018.0893)
- 4
- Työperäisten sairauksien rekisteri, Työterveyslaitos
- 5
- Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama "Sisäilma ja terveys: potilaiden diagnosointi, hoito ja kuntoutus" -työryhmä. Helsinki, 2024. Saatavilla: https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/hsu00028
- 6
- Wang J, Pindus M, Janson C, Sigsgaard T, Kim JL, Holm M, Sommar J, Orru H, Gislason T, Johannessen A, Bertelsen RJ, Norbäck D. Dampness, mould, onset and remission of adult respiratory symptoms, asthma and rhinitis. Eur Respir J. 2019 May 23;53(5):1801921. doi: 10.1183/13993003.01921-2018
- 7
- Zivadinovic N, Jaoiun K, Klepaker G, Wagstaff A, Torén K, Henneberger PK, Kongerud J, Abrahamsen R, Fell AKM. Occupational exposure and new-onset asthma in the population-based Telemark study: a 5-year follow-up. BMJ Open. 2024 Sep 13;14(9):e090131. doi: 10.1136/bmjopen-2024-090131
- 8
- Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 15.4.2025). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
- 9
- Työtapaturma- ja ammattitautilaki | 459/2015 | Suomen säädöskokoelma | Finlex
- 10
- Lindström I, Malmberg P, Suojalehto H, Harju T, Kauppi P, Kilpeläinen M, Lindqvist M, Nieminen EM, Nieminen E, Pallasaho P, Purokivi M, Sauni R, Tuomisto L, Jaakkola MS; Ammattikeuhkosairauksien asiantuntijaryhmän (AKAR) suositus. PEF-työpaikkaseuranta--ammattiastma-diagnostiikan perusta. Duodecim. 2011;127(20):2194-204.
- 11
- Nynäs P, Vilpas S, Kankare E, Karjalainen J, Lehtimäki L, Numminen J, Tikkakoski A, Kleemola L, Uitti J. Clinical Findings among Patients with Respiratory Symptoms Related to Moisture Damage Exposure at the Workplace-The SAMDAW Study. Healthcare (Basel). 2021 Aug 27;9(9):1112. doi: 10.3390/healthcare9091112
- 12
- Työterveyslaitos (2024) Työkyvyn tuki sisäilmatilanteessa. Saatavilla: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma/tyokyvyn-tuki-sisailmatilanteissa
