Hyökkäys sairaalaan
Työpisteelleni saapui pari viikkoa sitten Lääkäriliiton palvelukoordinaattori Maire Sillanpää.
Hän oli saanut kaksi soittoa Kari Vanamolta Kuopiosta. Vanamo oli ollut Turun vuoden 1973 kurssinsa vuosijuhlassa Espoossa. Siellä oli laitettu pystyyn keräys Gazan auttamiseksi.
Vanamo halusi haastaa muita vuosikursseja mukaan. Hän tiedusteli, voisiko Lääkärilehteen laittaa siitä ilmoituksen.
Totta kai. Lupasimme pro bonona.
Gazan kriisi on järkyttävä katastrofi. Inhimillisyyden rajat ovat jääneet taakse, kun Gazan kaupungin suurimmasta sairaalasta Al-Shifastakin on tullut taistelutanner. Lääkärien työmaa, auttamisen keskus, siviilien ainoa turva on pettänyt. Lapset ja aikuiset ovat sotatilan keskellä vailla lääkkeitä, vettä ja sähköä ilman toivoa hoidosta.
Siviilejä suojelevat kriiseissä Geneven sopimukset. Yksi keskeinen periaate on lääkintä- ja avustustoiminnan puolueettomuus. Sitä pitää suojella ja suojamerkkiä kunnioittaa. Siis myös sairaalaa.
Suoja ei ole ehdoton.
Jos sairaala esimerkiksi majoittaa taistelijoita tai siellä pidetään aseita, se muuttuu sotilaskohteeksi (1). Raketin laukaiseminen parkkipaikalta riittää tekemään punaisesta rististä oikeutetun tähtäyspisteen.
Hyökkäävän osapuolen on kuitenkin varoitettava aikeistaan. Näin sotilaallinen toiminta voidaan sairaalassa lopettaa ja siviilit evakuoida. Hyökkääjän on myös varmistettava, ettei siviileille aiheutettu vahinko ole liian suuri suhteessa sotilaalliseen hyötyyn.
Periaatteet ovat selvät, mutta tosielämässä ne ruhjoutuvat telaketjujen alle, kuten Gazassa on nähty.
Vuonna 2019 dokumentoitiin yli 1 200 väkivallantekoa lääkinnällisiä tiloja, kuljetuksia, henkilöstöä tai potilaita vastaan yli 20 maassa (2). Edes asiantuntijat eivät osaa sanoa, onko Israel tai Hamas rikkonut Al-Shifassa kansainvälistä oikeutta vai ei.
Mitä jää? Onko hirveyksille alistuttava? Ovatko lait turhia?
Eivät ole, sanoo Punainen Risti. Se muistuttaa, että hyökkäyksiä perustellaan usein humanitaarisen lain poikkeuksilla. Samalla ilmaistaan epäsuorasti, että lait hyväksytään (2). Ne voivat siis auttaa.
Avainasemassa on rikkomusten julkinen tuomitseminen. Laeista tulee pitää kiinni, niistä tulee puhua ja niitä tulee korostaa jokaisen kriisin yhteydessä.
Lisäksi tarvitaan kansainvälisiä käytäntöjä, joilla tapaukset tutkitaan ja syylliset rangaistaan.
Kaikki tämä on kaukana Turusta ja Espoosta.
Parikymmentä lääkäriä ymmärsi kuitenkin ruohonjuuritason merkityksen. Kun tukee siviilejä, kollegoita vaikeissa oloissa tai antaa humanitaarista apua, lähettää samalla viestin siitä, mitä Gazasta, Ukrainasta, Syyriasta ja vastaavista ajattelee.
Haaste on heitetty: lähtevätkö muut vuosikurssit mukaan?
Espoossa kohteeksi valikoitui Lääkärit Ilman Rajoja. Muitakin on.
- 1
- https://www.icrc.org/en/document/protection-hospitals-during-armed-conflicts-what-law-says
- 2
- https://international-review.icrc.org/articles/breaking-the-silence-advocacy-and-accountability-for-attacks-on-hospitals-in-armed-conflict-915




