Käsityksemme terveydenhuollosta uhkaa kääntyä ylipessimismiksi.

Terveydenhuollon seuraaminen on ollut viime kuukaudet masentavaa.

Hyvinvointialueiden aloittaminen on yhtä huolien sekamelskaa. Riittääkö raha, saako toinen alue suhteessa enemmän kuin me, ja miten ihmeessä tietotekniikka sun muut saadaan toimimaan?

Hoitajien lakot ovat johtamassa ennennäkemättömiin vaaroihin teho-osastoilla. Päivystyksissä mennään äärirajoilla, kun potilaille ei löydy jatkopaikkoja.

Ja jos uutisia kuuntelee, hoidon jatkuvuus on Suomessa täysin poskellaan. Eikä osata priorisoida.

 Opiskelijoita piinaavat suuret ryhmäkoot, ja Oulun lääketieteellisessä tiedekunnassa oli yt- eli muutosneuvottelujen uhka päällä. Se väistyi mutta säästöjä on edessä.

Uhkista, vaaroista ja puutteista uutisointi on tärkeää. Kun ongelmat ovat tiedossa, niihin osataan tarttua. Näin yhteiskunta ja ihmismieli toimivat: kun valitat tarpeeksi, vastapuoli liikahtaa helpommin ja saat enemmän aikaan kuin vaikenemalla.

Lääkärilehti nostaa siksi jatkuvasti esiin lääkäreitä ja heidän arkeaan vaivaavia teemoja esiin. Samoja asioita Lääkäriliittokin ajaa: parempia työoloja, toimivaa terveydenhuoltoa ja kunnon koulutusta. Syksyn ja ensi kevään aikana nostamme erityisesti esiin sote-uudistuksen sudenkuoppia ja vaaranpaikkoja.

Niitä epäilemättä riittää.

Valtavan suurta organisaatiomuutosta ollaan runnomassa nopealla aikataululla. Valmistelu on edennyt alueilla eritahtisesti, ja rahaa muutostöihin on valtiolta tulossa niukanlaisesti. Tehtävämme on pitää huolta, että lääkärin ääni kuuluu ja otetaan vakavasti.

Suomen YK-liitto kutsui vuonna 2019 nuoria kirjoittamaan hyviä kehitysuutisia (1). Pohjalla oli havainto siitä, että ihmiset elävät keskimäärin pidempään ja ovat koulutetumpia sekä terveempiä kuin koskaan.

Miksi tämä mainitaan harvoin, mutta katastrofit nousevat uutisiin päivittäin, hanke kysyi.

Totta on, että harvoin näemme otsikkoa katastrofista, jota ei tapahtunut. 

Mieleen tulee myös ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä Hans Rosling, jonka herätteli ihmisiä siihen, että heidän maailmankuvansa on ylipessimistinen. Rosling myös kritisoi mediaa negatiivisesta painotuksesta.

Emme Lääkärilehdessä väheksy soten uhkia ja vaikeuksia. Haluamme silti nostaa rinnalle ratkaisuja. Kulunutta sanontaa mukaillen sote on myös mahdollisuus. Jos pitää silmät auki, ratkaisu voi löytyä yllättävän läheltä. Kun kertoo sen kollegoille, hekin voivat hyötyä.

Jos siis näet työpaikallasi hyviä asioita, joita sote on sinne tuonut tai tuomassa, ole yhteydessä toimitukseen. Tai jos mielessäsi on ratkaisuja, jotka näyttäisivät tuovan parannusta alueesi terveydenhuoltoon, kerro niistä meille.

Vuoden alun jälkeen löytyy toivottavasti esimerkkejä siitä, miten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on alkanut toimia oikeaan suuntaan.

Maailmankuva on nykyterveydenhuollossa syystä pessimistinen. Pidetään silti huolta, ettei se käänny ylipessimismiin.

Ota yhteyttä: laakarilehti@laakarilehti.fi