Terveydenhuollon arkipäivä peittää alleen parempaa tunnustusta ansaitsevia lääketieteen sankareita. Varsinkin tutkijoita. Vain heidän työllään lääketiede menee eteenpäin.

Amerikkalaissivusto Research.com listaa tieteentekijöitä julkaisujen saamien lainausten määrällä. Tuorein rankkaus perustuu viime jouluun mennessä kertyneisiin tietoihin (1).

Suomen menestynein lääketieteen tutkija on tällä perusteella Jaakko Tuomilehto.

Tuomilehto tunnetaan elintapojen terveysvaikutusten ja diabeteksen ehkäisyn tutkimuksesta. Vuonna 2001 hänen ryhmänsä osoitti, että elintapojen muutoksella voi ehkäistä tyypin 2 diabetesta yli puolella suuren riskin henkilöistä. Raportti on Wikipedian mukaan Suomen viitatuin lääketieteellinen tutkimusjulkaisu.

Tuomilehdon tutkimuksiin on lääketieteessä viitattu yhteensä 299 408 kertaa.

Tiedemaailma tuntee Tuomilehdon, mutta kuinka moni sen ulkopuolella?

Toiseksi noteeratuin on akateemikko Kari Alitalo. Hänen johtamansa tutkimusryhmä on löytänyt imusuonistoon liittyviä tekijöitä, joita voi olla suuri merkitys syövän etäpesäkkeiden estämisessä.

Kolmantena on kansanterveystieteilijä Veikko Salomaa. Hän on tutkinut sydän- ja verisuonitauteja sekä metabolisten tautien, kuten diabeteksen ja ylipainon, vaikutusta niihin.

Seuraavilta sijoilta Markku Laakso on diabetestutkija. Jaakko Kaprion alaa on geneettinen epidemiologia.

Kaikki ovat syntyneet 1940- ja 1950-luvuilla. Viittauksia tutkimuksiin on ehtinyt kertyä pitkään.

Nuoremmista, 1960-luvulla syntyneistä viitatuimpia ovat sydäntutkija Olli Raitakari (1963), kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki (1964), genetiikan tutkija Markus Perola (1966) sekä kliinisen fysiologian professori Mika Kähönen (1969). 1970-luvulla syntyneitä ei kärkipäästä löydy.

Viitatuin nainen on muistisairauksia tutkiva Hilkka Soininen sijalla 11.

Suurin osa listan kärkipään nimistä on Tuomilehdon tapaan suurelle yleisölle vieraita.

Toisaalta: miksi yleisön pitäisi heitä edes tuntea?

Usein tutkija haluaa puurtaa asioiden kimpussa vailla julkisuutta. Sitä tutkimus on: pitkäjänteistä ja ulospäin näkymätöntä työtä.

Yhteiskunta kuitenkin ymmärtää parantaa tutkimuksen edellytyksiä vain, jos näkee sen arvon. Tutkijat tekevät työtä lääketieteen ja terveydenhuollon eteen, mutta rahaa ei löydy, jos hyödyt ja tutkimuksen korkeatasoisuus jäävät piiloon.

Mediassa asiat lisäksi henkilöityvät. Julkisuus on mielikuvissa menestystä.

Sankarin sädekehä kiehtoo erityisesti nuoria. Nuori huippututkija janoaa kansainvälistä ja kotimaista arvostusta. Uudet sankarit tuovat potilaille parempaa hoitoa ja toivoa parantumattomiin sairauksiin.

Jotta he voivat toteuttaa haaveitaan, lääketieteen tutkimus tarvitsee lisää rahaa. Tuodaan tämän päivän sankarit esiin.