Täydellisellä triage-hoitajalla on Joulupukin puheenlahjat, Sauronin kaikkinäkevä silmä, Sherlock Holmesin valheenpaljastustaidot ja Kerberoksen periksiantamattomuus.

Kaukana menneisyydessä oli luultavasti ajanjakso, jolloin me lääkärit sälytimme syyn epäonnistumisistamme ja tietämättömyydestämme erilaisten henkiolentojen ja uskonnollisten hahmojen kontolle. Ajan kuluessa historialliset ammattikuntamme edustajat ovat milloin mistäkin syyttäneet syntisyyttä, miasmaa, köyhälistöä ja naisia. Vielä 1800-luvulla tiedekirjallisuus oli pullollaan sosiaalisen syyllistämisen mestariteoksia.

Nykyään nämä ovat korvautuneet mikrobeilla, geeneillä, saasteilla, epäterveellisellä ruokavaliolla, liikunnan vähäisyydellä, tupakoinnin, alkoholin ja huumausaineiden vaikutuksilla. Siinä missä edellä mainittuja syytetään kansanterveydellisten parametrien notkahteluista, käytännön työn varjopuolista on syytetty armottomia aikamääreitä, epärealistista vaatimustasoa, huonoa työyhteisöä, johtajuutta sekä hitaita ja viallisia tietojärjestelmiä.

Syyllisten listaan on 2000-luvun jälkeen ilmestynyt uutena jäsenenä triage-hoitaja, jonka henkilökohtaisesti olen kuullut vähän väliä saavan syynsä niskoilleen suurinpiirtein kaikesta mahdollisesta. HTA nostaa verenpaineita päivystävän lääkärin kopperossa kautta maan päivin ja öin, eikä dipiineistä tai klonidiinista ole tehoa.

Täydellisellä triage-hoitajalla on Joulupukin puheenlahjat, Sauronin kaikkinäkevä silmä, Sherlock Holmesin valheenpaljastustaidot ja Kerberoksen periksiantamattomuus. Hän ei ota päivystyksen listoille koskaan alle 40-vuotiaita rintakipupotilaita, eilen flunssaan sairastuneita, itsestään paranevia tauteja sairastavia, kipukroonikoita, lääkehakuisia, kanta-asiakkaita, fibromyalgiapotilaita, somatisoijia, eikä varsinkaan saattohoidossa olevia DNR-potilaita.

Lastenpäivystykseen hän ei tarjoa lapsia – naistentaudeille ei varsinkaan naisia. SLT-poissulkuun hän ei ota potilaita, joilla ei ole mitään riskitekijöitä ja pohkeiden ympärysmitat identtiset. Hän ottaa mielellään juridisen vastuun käännytetyistä potilaista, mukaan lukien MCC, DM2, HTA, dyslipidemia, tupak 40 askiv -potilaasta, jolla on hieman omituinen olo. Hän myös mielellään laittaa ovet kiinni ja takalukkoon, kun jonotusaika aulassa alkaa lähennellä sietämätöntä.

Ei mitään hyvää sanottavaa

Olen pyörinyt aktiivisesti päivystävän yleislääkärin tehtävissä 5. kandivuodesta asti, enkä ole koko aikana vielä kuullut kertaakaan yhdenkään kollegan suusta mitään hyvää triageen liittyen. Samaan aikaan en ole vielä kertaakaan nähnyt omalla vastaanotollani potilasta, jolla ei olisi ollut jotain päivystyksellistä tutkittavaa tai hoidettavaa, pientä tai suurta.

Okei, myönnetään. Joskus kyse on ollut epämääräisen tilanteen siirtämisestä lääkärille selvitettäväksi ja toisinaan puhtaasti vastuun siirtoa hoitajalta lääkärille, mikä käy minulle täysin järkeen. En minäkään haluaisi 2600e/kk keskipalkalla ottaa vastuuta sellaisista potilaista, joiden kohdalla väärä ratkaisu voi johtaa käräjä- tai psykoterapiakierteeseen.

On totta, että sydäninfarkti on nuorilla potilailla erittäin harvinainen, eikä infektioperäiset kardiititkaan ole mitään jokapäiväisiä diagnooseja, mutta mahdollisuus päivystyksellisiin tutkimuksiin on ainoa mahdollisuus elämään sellaisille potilaille, joilla sellainen sattuu kohdalle. Päivystykseen myös kuuluu olennaisena osana pitkäaikaissairauksien pahenemisvaiheiden hoito, sekä ihmisten hätääntyneisyyden hoito, vaikka paatunut lääkäri ei paperiviillon aiheuttamaan hätään välttämättä osaakaan – eikä tarvikaan osata – samaistua.

Ainaisten triage-koulutusten järjestämisen sijaan seuraavan kerran kun tekee mieli haukkua triage Erebusin alimpaan kolkkaan, laske kymmeneen ja kysy itseltäsi seuraavaa: Onko minulla liikaa töitä? Onko vapaa-aikaa liian vähän? Saanko liian vähän palkkaa? Haluanko oikeasti olla se ihminen, jonka uloste valuu aina alaspäin?

Jos vastaus kaikkiin kysymyksiin on kielteinen, ota puhelin käteen ja soita hoitajalle, kysy kohteliaasti (vaikka hammasta purren) mitä hän epäilee potilaan tarvitsevan päivystyksestä. Vastaus voi yllättää opettavaisuudellaan ja bonuksena voi oma verenpaine hieman laskea.

Kirjoittaja on yleislääkäri, johon voi törmätä, jos triage sen sallii.