Kaupungit voittivat mutta keskusta myös. Mitä aluevaalien tulos merkitsee syrjäseutujen lääkärinviroille, kysyy Pekka Nykänen.

Olisiko aluevaalien tuloksesta lääkärivajeen helpottajaksi?

Kysymys on aiheellinen, koska vaje on tunnetusti alueellista. Aluevaltuustot pääsevät nyt päättämään esimerkiksi terveyskeskusten paikoista alueillaan.

Voittajiin lukeutuva keskusta ainakin vastustanee kynsin hampain syrjäisten terveyskeskusten lopettamisia. Puolue esiintyi haja-asutusalueiden puolustajana ja vaati jokaiseen kuntaan julkista lääkäripalvelua tarjoavan aseman.

Keskustan mandaattia lisää äänestysprosentin nouseminen maaseutumaisissa kunnissa suuria kaupunkeja korkeammaksi. Kuten Helsingin yliopiston dosentti Hanna Wass Helsingin Sanomissa totesi: pienissä kunnissa lähdettiin hakemaan omat pois. Esimerkiksi Kainuussa on jo iloittu, että jokainen kunta sai aluevaltuuston edustajan.

Vailla työntekijää olevien lääkärin virkojen tulevaisuus näyttäisi tällä perusteella valoisalta.

Toisaalta vaalitulos kertoo, että valtuustoissa suurinta valtaa pitävät suurten kaupunkien edustajat. Kainuun ulkopuolella moni kunta jäi vaille edustajaa.

Puolueista kokoomus korosti vahvimmin taloudenpitoa, ja sekin toi vaalivoiton. Terveyskeskus joka kunnassa ei ole tehokkainta ja toimivinta terveydenhuoltoa. Kokoomus on painottanut myös palveluseteleitä: lääkärille pääsee muuallakin kuin terveyskeskuksessa.

Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan terveyskeskuksissa oli lokakuussa liki 300 vapaata lääkärin tehtävää.

Vaje on niin massiivinen, että jos syrjäseutujen terveyskeskuksista halutaan pitää kiinni, jotain on valtuustojen tehtävä, jotta virkoihin saadaan lääkärit.

Työolot, työkuorma ja ammatillinen kehittyminen painavat palkan lisäksi, kun lääkäri työpaikkaansa pohtii. Niiden kehittämiseen aluevaltuustoilla on nyt tuhannen taalaan paikka – ja samalla entistä painavampi tarve.

Resurssien jakamisen lisäksi kyse on johtamisesta: aluevaltuustot ottavat siihen heti ensi töikseen kantaa esimerkiksi hyvinvointialueiden hallintosäännössä päättäessään.

Lääkärien vaalimenestys antaa tälle hyvän pohjan. Lääkäreitä pääsi läpi Lääkärilehden laskujen 145. Kun valtuutettuja valittiin yhteensä 1 379, joka kymmenes aluevaltuutettu on lääkäri.

Lääkäriehdokkaita oli Lääkärilehden keräämien tietojen eduskuntapuolueista 247. Yli joka toinen meni siis läpi. Huikeaa yhdeltä ammattiryhmältä.

Korjattu 24.1. klo 13.08 läpi päässeiden lääkäreiden määrää