Tähän saakka yrittäjä on voinut pitkälti itse määrittää millaisella summalla etuuksiaan kerryttää.

Yrittävien lääkäreiden keskuudessa yksi puheenaihe korostuu ylitse muiden: mille tasolle säätää oma yrittäjän eläkevakuutus eli YEL?

Ajankohtaisesti keskustelu käy entistä kuumempana. Eläkelaki tarkentuu vuodenvaihteessa ja tämä tietää tiukennuksia yrittäjälle.

YEL on yrittäjän sosiaaliturvan perusta. Sen mukaan maksetaan vanhempainrahat, sairaus- ja tapaturmapäivärahat sekä eläkkeet. Tähän saakka yrittäjä on voinut pitkälti itse määrittää millaisella summalla etuuksiaan kerryttää. Jatkossa työeläkeyhtiön rooli määrittelyssä kasvaa ja maksuperuste pohjaa alan mediaanipalkkaan.

Vaikka YEL-maksujen on tullut vastata todellista työpanosta aiemminkin, on alivakuuttaminen ollut yleistä. Matalimpien maksujen kannattaja laskee vakuutustasonsa minimiin ja sijoittaa – ainakin puheissaan – säästyneet eurot tuottavampiin kohteisiin. Korkeimpien maksujen puolesta vannovat erityisesti niiden ikäluokkien edustajat, jotka jo eläkettä nauttivat. Kannatti, he sanovat, ja se onkin totta.

Syntymävuoden ja sattuman osuus on kuitenkin suuri. Jos pääkopassa napsahtaa aneurysma 63-vuoden iässä peruuttamattomalla tavalla, selvää on ettei YEL:iin panostaminen kannattanut. Sijoitukset eivät toki henkeä pelasta mutta nämä eurot jäävät sentään perillisille.

Jos taas iloisia vanhuuden päiviä riittää 93 vuoden, tai jopa 103 vuoden, ikään saakka, muodostuu YEL järkeväksi. Eläkkeen saamiselle ei ole takarajaa kun taas sijoitusvarallisuus voi loppua kesken.

Ei siis tarvitse kuin tietää oma elinaikansa ja YEL-maksujen määrittäminen on helppoa.

Isot maksut – isompi eläke?

Itse olen tähän saakka maksanut YEL:iä reippaasti. Yrittämisen alkutaipaleen rahoitin henkilökohtaisia säästöjä kuluttamalla eikä sairastumiseen olisi näin ollen ollut varaa. Läsnä oli myös toive perheenlisäyksestä ja kun sukukin on pitkäikäistä, olin varsin tyytyväinen eläkemaksujen maksaja.

Perheonni osui, jäin vanhempainvapaalle ja siirryin etuudesta nauttijaksi – vai siirryinkö?

Kun kyseessä ovat eläkkeet, on vakuutusmaksujen ja etuuden suhde selkeä: jos YEL-työtulon tuplaa 15 000 eurosta 30 000 euroon, myös eläke tuplaantuu. Niin ikään 150 000 euron mukaiseksi maksunsa kymmenkertaistava nauttii kymmenkertaista eläkettä – ennen veroja toki.

Muiden etuuksien kohdalla näin ei kuitenkaan ole.150 000 euron YEL-työtulo ei kymmenkertaista etuutta vaan vanhempainvapaan kohdalla suhde on 5,5 ja sairauspäivärahan osalta 4,4. Enemmän maksava hyötyy suhteellisesti vähemmän ja koska etuuksiakin verotetaan progressiivisesti, korkeiden YEL-maksujen hyödyistä pääsevät nauttimaan lähinnä työeläkeyhtiö ja verottaja. Vanhempainvapaansa rahoittamisen eteen ahkeroineen yrittäjän rooliksi jää pohtia vauva sylissä, onko kotona varaa enää olla.

Kannattaisiko kuitenkin jatkaa ahkerointia eläkettä silmällä pitäen?

Kuten todettua, hyötysuhde eläkkeiden suhteen on parempi kuin muiden etuuksien. Kasvavien ikäluokkien varaan rakennetussa järjestelmässä on kuitenkin valuvika. Tällä hetkellä kerättävät eläkemaksut eivät kerrytä maksajan itsensä eläkepottia vaan ne menevät nykyisten eläkkeiden maksuun. Käytännössä vuonna 1940 syntynyt saa jokaista maksueuroaan vastaan 5,12 euroa eläkettä kun taas vuonna 1980 syntyneen maksueuro tuo 1,98 euroa. Ei lie yllättävää, ettei nykyisen eläkejärjestelmän puolestapuhujista löydy 80-luvulla syntyneitä.

Lainsäätäjä voi toki velvoittaa yrittäjät maksamaan korkeampia eläkemaksuja vuotavan järjestelmän paikkaamiseksi. Kuitenkaan siihen, miksi alivakuuttaminen on niin yleistä, ei olla puuttumassa. Eläkejärjestelmään ei luoteta.

Aika näyttää, miten paljon uuden eläkelain myötä todellisuus muuttuu.

Toistaiseksi yrittäjälle näyttää jätetyn vaikutusmahdollisuuksia. Eläkeyhtiön ehdotuksesta voi perustellusti poiketa. Keinoja ovat esimerkiksi osa-aikaisuus ja toimialan muokkaaminen. Ehkäpä uudistus tarjoaakin kannustimen yhä useammalle lääkärille lähteä toteuttamaan muihin aloihin liittyviä unelmia. Omalla kohdallani kirjoittajien mediaaniansion tuskin katsotaan leipääni leventävän.

Kirjoittaja on tamperelainen yrittäjälääkäri.