Äidin sensitiivisyys suojaa keskosta
Varhaisella vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen kehityksessä.
Varhaisella vanhemman ja lapsen välisellä vuorovaikutuksella on keskeinen merkitys lapsen kehitykselle, selviää Oulun yliopiston johtamasta laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Ennen 37. raskausviikkoa syntyneillä lapsilla on suurempi riski tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin verrattuna täysiaikaisina syntyneisiin. Riski kasvaa, mitä varhaisemmilla raskausviikoilla lapsi syntyy.
Vaikeudet voivat näkyä tarkkaavuudessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tunteiden säätelyssä, ja ne jatkuvat usein pitkälle nuoruuteen ja aikuisuuteen.
Tutkimuksen mukaan äidin sensitiivinen vuorovaikutus eli kyky vastata lapsen viesteihin lämpimästi ja tarkoituksenmukaisesti tukee lapsen kehitystä. Tämä on yhteydessä lapsen vähäisempiin tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin myöhemmällä iällä riippumatta siitä, kuinka ennenaikaisesti lapsi on syntynyt.
Sensitiivisyyttä voi harjoitella
Tutkimustulos korostaa ennaltaehkäisevän työn tärkeyttä lapsen psyykkisen kehityksen tukemisessa. Sensitiivisen vuorovaikutuksen tukea voisi saada esimerkiksi neuvoloista.
Tutkimus pohjautuu laajaan aineistoon: mukana oli 2469 äiti–lapsiparia seitsemästä pitkittäisestä syntymäkohortista Saksasta, Alankomaista, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Israelista. Lapset olivat syntyneet vuosina 1980–2014.
Sama tulos havaittiin myös yli tuhannen äiti–lapsiparin alaryhmässä, jota seurattiin lasten nuoruusikään asti.
Tulokset tarjoavat konkreettista näyttöä siitä, että vanhemman ja lapsen välinen vuorovaikutus on keskeinen tekijä lapsen kehityksessä, ja että sensitiivistä vanhemmuutta kannattaa tukea järjestelmällisesti jo varhaisessa vaiheessa ja erityisesti ennenaikaisen syntymän jälkeen.
Tutkimuksen perusteella sensitiivistä vuorovaikutusta vahvistavia toimia voidaan hyödyntää vanhemmuuden tuen kehittämisessä, vastasyntyneiden ja lasten terveydenhuollossa, varhaisen tuen palveluissa sekä koulujen ja mielenterveyspalveluiden työssä.
