Hyvinvointialuejohtajat: Leikkaukset kohtuuttomia
Vastuut ja resurssit eivät kohtaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus tiukentuu merkittävästi, kun hallitus uusimman lakiehdotuksen mukaan leikkaa alueiden valtionrahoitusta 390 miljoonaa euroa vuosina 2027–2029.
Hyvinvointialueiden johtajat pitävät leikkauksia kohtuuttomina. Heidän mukaansa kokonaisrahoituksen jatkuva kiristäminen ei anna uskottavaa pohjaa palveluiden pitkäjänteiselle järjestämiselle.
– Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kriittisiä peruspalveluja. Vastuu ja siihen valtiolta saatavat resurssit eivät kohtaa, kun kokonaisrahoitusta kiristetään. Haluamme nostaa esiin yhteisen huolemme palveluiden turvaamisen puolesta, hyvinvointialuejohtajien verkoston puheenjohtaja Marko Korhonen painottaa tiedotteessa.
Hallitus muun muassa vähentää osuutta, jolla palvelutarpeen kasvu huomioidaan alueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan alueiden rahoituksessa 80 prosenttia, mutta jatkossa vain 60 prosenttia.
Tämä on ristiriitaista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta ja nostaa kustannuksia. THL:n arvion mukaan palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla riippumatta väestömäärän muutoksesta. Jos samanaikaisesti hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta lasketaan, muodostaa se riskin, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen vaarantuu.
– Hyvinvointialueiden viime vuoden tiedot kertovat, että hyvinvointialueilla on panostettu uusiin onnistuneisiin palvelutapoihin. On kuitenkin rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään toimintaa kehittämällä, Korhonen sanoo.
Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että rahoitusleikkausten vastapainona tulee olla velvoitteiden keventämistä.
