Kaksi päivää aalloilla

Mitä tapahtuu, kun iso joukko luottamusedustajia lähtee risteilylle?

Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2025;80:e44579, www.laakarilehti.fi/e44579

Viking Linen m/s Cinderellalle on kokoontunut 141 luottamusedustajaa eri puolilta Suomea. Kahden päivän Tukholman risteilyn aikana tarjolla on tuhti annos lääkärien ja hammaslääkärien ajankohtaista ay-asiaa.

Ohjelma alkaa kahdeltatoista. Tuire Saloranta pyyhältää auditorioon viimeisten joukossa. Syynä hoppuun ovat kukat.

– Istutin kotipihalla keijunkukkia viime tippaan asti, Myyrmäen terveyskeskuksessa työskentelevä Saloranta selittää.

Paikka lähes täydestä salista löytyy. Aikaa jää ottaa kudin esiin ennen ensimmäistä esitystä.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita nostaa katsauksensa ykkösasiana esiin uuden Lääkärisopimuksen. Hän kiittää neuvottelijoita hyvästä työstä ja liiton valiokuntia hyvistä tavoitteista.

Työmarkkinajohtaja Timo Kaukonen avaa sopimusneuvottelujen kulkua ja käyttää niistä kiertoilmaisua ”syötiin kampaviinereitä Kuntatalolla”.

– Saimme sopimuksen, joka rauhanajan oloissa oli puristettavissa, Kaukonen summaa.

Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä muotoilee toisin: onnistuimme rakentamaan tasapainoisen kompromissin.

Hän käy palkkaratkaisua läpi yksityiskohtaisesti. Puheessa vilahtelevat tuntipalkan jakajat, keskitetyt järjestelyerät ja yhteensovittamiserät. Luottamusedustajat kuuntelevat tarkkaavaisesti.

Säästöt vetävät ilmeet vakaviksi

Terveyspolitiikan asiantuntija Soila Karreinen käy esityksessään läpi maan hallituksen puoliväliriihen päätöksiä ja valtiovarainministeri Riikka Purran sen yhteydessä esittelemiä kalvoja.

Hyvinvointialueiden rahoitus aiheuttaa suurta huolta. Lääkäriliitto ja Talentia ovat vaatineet, että velvoite kattaa kertyneet alijäämät tulee puolittaa.

Koivuviita toteaa, että hyvinvointialueiden menoista noin 70 prosenttia on henkilöstökuluja.

– Vaaditut säästöt voivat toteutua ainoastaan irtisanomalla henkilöstöä, hän sanoo. Kuulijat nyökyttelevät vakavina.

Pienen tauon jälkeen areenalle astuu Laurent Tran-Nguyen , joka haastaa osallistujat miettimään monikulttuurisen viestinnän roolia organisaatiossa.

– Se, mitä nähdään jostain kulttuurista on kuin jäävuori: vain pieni osa näkyy pinnan päällä. Luottamussuhteen rakentaminen vie aikaa, Tran-Nguyen toteaa.

– Mitä voit tehdä, jos huomaat, että toisesta kulttuurista tuleva kollega putoaa kuiluun? Keskustele tästä vierustoverin kanssa minuutin ajan, hän kehottaa.

Ota mukaan, juttele, kutsu saunailtaan. Kysy, miten hän on tottunut tekemään asiat, tulee vastauksina.

Laiva lähtee kohti Tukholmaa viideltä. Tran-Nguyen kiiruhtaa pois, jotta ei joudu uimaan maihin.

Esitykset auditoriossa jatkuvat. Lääkäriliiton neuvottelupäällikkö Anna Zibellini ja lakimies Matti Andström avaavat lisää Lääkärisopimuksen yksityiskohtia. Viestintäjohtaja Lauri Korkeaoja kertoo siitä, miten lääkärit näkyvät mediassa.

Seitsemältä ensimmäisen päivän esitykset ovat pulkassa. Nyt on aikaa viedä matkatavarat hyttiin ja kenties levätä hetki. Illallinen alkaa yhdeksältä.

Illallispöydistä kuuluu iloista puheensorinaa. Yhdentoista jälkeen Saloranta suunnistaa hyttiinsä nukkumaan. Jotkut siirtyvät vielä jatkamaan keskusteluja muualle laivaan.

Saranoiden liike ei saa ratkaista

Perjantaina laivaa saapuu Tukholmaan kello kymmenen. Suuri osa osallistujista on ilmoittautunut parin tunnin kaupunkikiertoajelulle. Osa käy maissa omin nokin, niin myös Saloranta. Kotona odottavalle nelivuotiaalle löytyy tuliaiseksi kiva lelu.

Iltapäivällä lounaan jälkeen lääkärit ja hammaslääkärit jatkavat koulutusta ensin omina ryhminään. Lääkärit keskustelevat omalääkärimallista työmarkkinajohtaja Kaukosen johdolla.

– Miten lääkäri voi toimia omalääkärinä, jos ei ole ammatinharjoittaja? Lääkärisopimuksen määräykset tukevat huonosti omalääkärijärjestelmää, joten siihen pitää rakentaa ratkaisu, Kaukonen pohjustaa.

Aihe herättää vilkasta keskustelua.

Heikki Ilola Jyväskylästä on sitä mieltä, että jokin kiinteä palkanosa omalääkärillä pitää olla. Kannustavuus ei saa olla kiinni siitä, miten monta kertaa oven saranat käyvät.

Hän saa heti vastakaikua muun muassa Lassi Kurteliukselta Oulusta.

– Jos malli kannustaa tekemään paljon suoritteita, ollaan väärillä jäljillä. Ihanne olisi, että hoidon jatkuvuus parantaa potilaiden terveyttä niin, että käynnit vähenevät.

Visa Mikkola Helsingistä nostaa esiin, että palkkausjärjestelmässä pitäisi olla myös laatua mittaava osa, kuten pitkäaikaissairaiden hoitotulosten paraneminen.

– Jo tämä keskustelu osoittaa, että kyseessä ei ole mikään piece of cake -projekti. Muuttujia on valtava määrä, eikä haasteiden ratkaisemiseen ole hopealuotia. Sain kuitenkin teiltä hyviä eväitä jatkaa eteenpäin, Kaukonen kiittelee osallistujia.

Kuulijoilla pala kurkussa

Kahvitauon jälkeen sekä lääkärit että hammaslääkärit palaavat auditorioon. Samaan aikaan laivan moottorit jyrähtävät käyntiin. Ikkunattomasta salista ei kuitenkaan näe ohi lipuvia maisemia.

Jäljellä on vielä asiaa päihdeongelmista. Lääkäreillä on niitä tutkimusten mukaan yhtä paljon kuin muilla, mutta heidän voi olla muita vaikeampaa myöntää ongelmansa.

Yleislääketieteen erikoislääkäri Satu Korkiavuori on rohkea. Hän on tullut jakamaan kokemuksensa siitä, miten päihderiippuvuus etenee.

– Kasvaisin horsmaa ilman vanhempiani, jotka puuttuivat asiaan ja ohjasivat hoitoon. Nyt olen ollut seitsemäntoista vuotta raittiina ja elän hyvää elämää, hän kertoo, ja saa kuulijoilla palan kurkkuun.

Lue lisää: Onko sinulla tai läheiselläsi päihdeongelma?

Esitys saa raikuvat aplodit. Lopuksi Lääkäriliiton lakimies Hannele Pöyry esittää vielä juridisia näkökulmia lääkärin päihdeongelmaan. Hän antaa kotiläksyksi tutustua työmarkkinajärjestöjen hoitoonohjaussuositukseen.

– Käsitellään sitä tarkemmin syksyn koulutuksessa, hän sanoo.

Koulutuspäivä päättyy puoli kahdeksan maissa ja osallistujat poistuvat salista. Yhytän Salorannan aulasta. Mitä hän sai irti koulutuspäivistä?

– Ensimmäisestä päivästä jäi päällimmäisenä mieleen se, että kaikki ovat tyytyväisiä uuteen Lääkärisopimukseen. Saimme hyviä eväitä sen soveltamiseen.

– Toisessa päivässä kiinnostavaa oli muun muassa miettiä, mitä omalääkärimalli edellyttää virkaehtosopimukselta. Esitys päihderiippuvuudesta oli puhutteleva. Täytyykin ottaa hoitoonohjaussuositus esiin ja perehtyä siihen, hän sanoo.

Jäljellä on myöhäinen illallinen kaikki yhdessä. Laiva saapuu Helsinkiin aamukymmeneltä, ja osallistujat matkaavat koteihinsa, kuka lähelle, kuka kauas Lappia myöten.

Luottamusedustajien ajankohtaispäivät m/s Cinderellalla järjestettiin 15. –16. toukokuuta.

Kirjoittaja

Sari Kosonen


Faktat

Luottamusmies on nyt luottamusedustaja

Uudessa Hyvinvointialan yleisen virka- ja työehtosopimuksessa (Hyvtes) on määräys sukupuolineutraaleista nimikkeistä. Taustalla on ajatus, että neutraalit nimikkeet vievät eteenpäin tasa-arvoa.

Termi luottamusmies korvataan termillä luottamusedustaja. Sama muutos toteutetaan myös Lääkärisopimuksen tekstiin.

Miksi luottamusedustaja eikä luottamushenkilö? Kunta- ja hyvinvointialalla luottamushenkilö-nimike sekoittuisi vaaleilla valittuihin poliittisiin päättäjiin.

Luottamus-sana kuvaa sitä luottamusta, jonka valittu saa henkilöstöltä tuekseen tullessaan valituksi. Edustaja-sana puolestaan osoittaa, että henkilö toimii jäsenten edustajana ja edunvalvojana työpaikan neuvotteluissa ja muissa sopimista edellyttävissä tilanteissa.

Muutos ei vaikuta luottamusedustajan asemaan, oikeuksiin eikä käytännön työhön.

Lähde: juko.fi

Näissä asioissa luottamusedustaja auttaa

Luottamusedustaja on jäsenistön valitsema edustaja, joka auttaa työpaikalla kaikkia jäseniä kandivaiheesta alkaen. Hän tuntee sopimukset ja työpaikan käytännöt.

Jäsenet voivat kääntyä luottamusedustajan puoleen työpaikalla mahdollisesti vastaan tulevissa ongelmissa, joita voivat olla esimerkiksi epäasiallinen kohtelu, syrjintä, liiallinen työkuorma, palkanmaksun ongelmat, toimipisteen muutokset ja lepoaikakysymykset. Luottamusedustajalla on suora yhteys liiton lakimiehiin, jos tarvitaan lisäapua.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030