Kelan uusi sovellus kertoo ADHD- ja psyykenlääkkeiden käytöstä
Suuria eroja eri hyvinvointialueiden välillä.
Kelan uudessa sovelluksessa voi tarkastella ADHD- ja psyykenlääkkeiden käyttöä eri ikäryhmissä ja alueilla.
Datasovellus perustuu sairausvakuutuksesta korvattavien lääketoimitusten rekisteriaineistoon.
ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käyttäjämääriä ja väestöosuuksia voi tarkastella vuodesta 2014 alkaen iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
Käytetty rekisteri sisältää laajasti tietoa avohoidossa tapahtuvasta, korvausjärjestelmän piiriin kuuluvasta lääkehoidosta. Tietoja voidaan vertailla kansainvälisesti ja seurata ADHD-, masennus- ja psykoosilääkkeiden käytön pitkän ajan kehitystä lapsilla ja nuorilla.
– On tärkeää huomioida, että tilastoiduilla lääkkeillä on useita käyttötarkoituksia: masennuslääkkeitä määrätään myös ahdistuneisuuden ja kivun hoitoon. Psykoosilääkkeitä puolestaan määrätään lapsille esimerkiksi aggressiivisuuden ja käytöshäiriöiden hoitoon, vaikka kaikkiin käyttötarkoituksiin niillä ei virallista käyttöaihetta olekaan, muistuttaa Kelan erikoistutkija Kati Sarnola tiedotteessa.
Uusi datasovellus palvelee viranomaisia, kliinikoita, tutkijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita.
–Sovellus on suunniteltu mahdollisimman helppokäyttöiseksi. Se on toteutettu vapaan lähdekoodin Observable Framework -teknologialla, ja sovellus toimii käyttäjän selaimessa ilman taustajärjestelmää. Sovelluksen lähdekoodi julkaistaan syksyllä, sanoo Kelan erikoistutkija Markus Kainu .
Jatkossa sovelluksen tilastotiedot päivitetään vuosittain, viimeistään maaliskuussa.
ADHD-lääkkeitä pojille, masennuslääkkeitä naisille
ADHD-lääkkeiden ja psyykenlääkkeiden käyttö on kasvanut selvästi vuosina 2014–2024. Vuonna 2024 ADHD-lääkkeitä käytti jo 10,6 prosenttia alakouluikäisistä pojista ja 3,6 prosenttia tytöistä.
Masennuslääkkeiden käyttäjiä oli eniten nuorissa naisissa. Heistä 17,7 prosenttia käytti masennuslääkkeitä. Miehillä vastaava osuus oli 7,5 prosenttia. Suomessa kasvu on ollut poikkeuksellisen voimakasta.
– Mielenterveyden häiriöiden ja neurokehityksellisten oireyhtymien, kuten ADHD, diagnoosit ovat yleistyneet väestössä. Tämä on osaltaan seurausta siitä, että terveyspalveluihin ohjautuminen ja hakeutuminen ovat olleet kasvussa, mutta samanaikaisesti terveydenhuollon avohuollon diagnosointi- ja lääkehoitokäytännöissä on myös tapahtunut selkeä muutos, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori .
Itä-Suomessa yleisempää
Lääkkeiden käyttäjien osuus vaihtelee iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan.
Viime vuonna ADHD-lääkkeiden käyttäjien osuus alakouluikäisistä pojista vaihteli hyvinvointialueittain 6,6–18,7 prosentin ja tytöistä 2–8,5 prosentin välillä.
Masennuslääkkeiden käyttäjien osuus nuorista aikuisista taas oli miehillä 6,3–9,4 prosenttia ja naisilla 14,2–21 prosenttia alueesta riippuen.
– ADHD- ja psyykenlääkkeiden käyttö on Itä-Suomessa johdonmukaisesti yleisempää kuin muualla Suomessa. Taustalla on todennäköisesti useita tekijöitä, kuten alueellisia eroja oireilun esiintyvyydessä. Itä-Suomi korostuu ADHD-lääkkeiden käytössä kuitenkin niin poikkeuksellisella tavalla, että selityksiä on syytä etsiä myös hoitokulttuurien ja hoitokäytäntöjen eroista, toteaa Vuori.
