Kiinnostus ihmiseen on tärkein syy hakeutua lääkärikoulutukseen
Hyvän palkan merkitys on kasvanut, ilmenee tuoreesta tutkimusraportista.
Ensimmäiset tulokset laajasta Lääkäri 2023 -tutkimuksesta on julkaistu. Raportti tarkastelee vuosina 2012–2021 valmistuneita lääkäreitä.
Tutkimus on kahdeksas osa vuonna 1988 aloitettua kyselysarjaa, jossa on selvitetty suomalaisten lääkärien arvoja, ammatti-identiteettiä, elämäntilannetta, koulutusta ja urakehitystä.
– Tutkimuksessa vahvistuivat monet aiemmissa kyselyissä saadut tulokset. Osittain lääkärien näkemykset ovat vakaita, mutta muutoksiakin on tapahtunut, kertoo raportin pääkirjoittaja, Turun yliopiston kliininen opettaja Heli Halava .
Lääketieteen opintoihin hakeudutaan edelleen ensisijaisesti kiinnostuksesta ihmiseen. Noin neljä viidestä vastaajasta on kaikkina kyselyvuosina maininnut kiinnostuksen ihmiseen vaikuttaneen paljon tai melko paljon alalle hakeutumiseensa.
Myös arvostettu ammatti ja monipuoliset työmahdollisuudet ovat olleet tärkeitä syitä hakeutua alalle. Kutsumuksen merkitys väheni ja hyvän palkan merkitys lisääntyi edelliseen kyselyyn verrattuna.
– Yhä enemmän on epäoikeudenmukaisuutta palkoissa. Keikkalääkärit voivat saada suurempia palkkoja kuin vakituiset. Pelkään, että tämä voi vaikuttaa negatiivisesti kollegiaalisuuteen, Halava sanoo.
Terveyskeskustyön opetukseen tyytymättömyyttä
Sairaalatyön opetukseen tyytyväisiä oli liki 80 %. Sen sijaan tyytyväisyys terveyskeskustyön opetukseen on laskenut. Siihen tyytyväisiä oli vain noin puolet vastaajista.
– Tämä on huolestuttavaa, kun samaan aikaan perusterveydenhuollon vahvistamiseen ja pandemian jälkeisen hoitovelan purkamiseen kohdistuu suuria paineita, Halava kommentoi.
Hän on huolissaan myös yhä suuremmista sisäänottomääristä lääketieteellisiin tiedekuntiin. Opetuksen resurssit ovat liian pienet.
Oppimista ohjaavan palautteen antamisessa on edelleen parannettavaa. Lähes puolet vastaajista arvioi oppimistavoitteiden täyttymistä erikoislääkärikoulutuksessa seurattavan melko tai erittäin huonosti.
– Palautteen saaminen on tärkeää, ja kehuja saisi olla enemmän. Ne auttavat vahvistamaan hyvää ja oikeita asioita, Halava toteaa.
Aiempien tutkimusten tavoin yli 90 % kyselyyn vastanneista lääkäreistä on erikoistunut, erikoistumassa tai aikoo erikoistua. Kolme neljästä vastaajasta kokee erikoislääkärikoulutuksen vastaavan omaa työtään melko tai erittäin hyvin.
Kokemus priorisoijasta on lisääntynyt
Nuorista lääkäreistä vähintään kaksi kolmesta on kaikkina tutkimusvuosina kokenut olevansa työryhmän jäsen, auttaja ja kuuntelija. Kokemus priorisoijasta on lisääntymässä.
Osa-aikatyö yleistyy työkuormituksen keventämisen, vapaa-ajan arvostamisen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen vuoksi. Tavallista on myös työajan jakaminen pää- ja sivutoimen välillä, jolloin kokonaistyöaika voi olla jopa normaalia pidempi.
Johtamistaitoja kaivataan lisää
Terveydenhuollon ammattitaitoinen johtaminen on avainasemassa, jotta sote-uudistus ja muut uudistukset voivat onnistua.
Lääkärien peruskoulutus kattaa lääketieteelliseen osaamiseen edellytettävät alueet määrällisesti hyvin. Sen sijaan kolme neljäsosaa vastaajista kokee saaneensa liian vähän opetusta johtamisen taidoissa.
– On kuitenkin ilahduttavaa, että tutkimuksen nuoret lääkärit olivat kiinnostuneita johtamisesta. Myös vastaajien arviot esihenkilöiden johtamistaidoista olivat positiivisia, Halava sanoo.
Tulossa monia tieteellisiä artikkeleita
Tutkimus toteutettiin viiden yliopiston ja Lääkäriliiton yhteistyönä. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat lääkärit. Heistä otokseen valikoitui 10 000 ja kyselyyn vastasi 4 885 henkilöä.
– Nyt julkaistiin tulokset vuosina 2012–2021 valmistuneiden lääkärien vastauksista. Tulokset kaikkien vastaajien sekä uuden seuranta-aineiston vastauksista julkaistaan myöhemmin. Tulossa on myös useita tieteellisiä artikkeleita osatuloksista, Halava kertoo.
