Ympäristökriisi on maailmanlaajuinen terveyskriisi. Ilmastonmuutos, saastuminen, luonnonvarojen ylikulutus ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen haastavat ihmiskuntaa.

Planetaarinen terveys on monitieteinen lähestymistapa. Se etsii ratkaisuja kestävyyshaasteisiin, jotka uhkaavat sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä.

– Terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuuksia ja jopa suoranainen vastuu edistää planetaarista terveyttä, sanoo ylilääkäri Mikaela Grotenfelt-Enegren Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Elintavat ja elinympäristöt -yksiköstä.

Tietoisuutta on, mutta toiminta on kaukana toivottavasta tasosta. 

– Ihmisten toimimattomuus harmittaa. Tietoisuutta on, mutta toiminta on kaukana toivottavasta tasosta.

Grotenfelt-Enegrenin mielestä yksilö voi tehdä paljon. Kaikilla ei kuitenkaan ole halua tai samanlaisia mahdollisuuksia muutoksiin.

– Vastustusta tulee aina olemaan. On helppo keskittyä muihin prioriteetteihin, mutta mitä voimme suojella, jos ei ole enää terveyttä eikä hyvinvointia?

Myös terveydenhuollon organisaatiot voivat edistää planetaarista terveyttä, eikä se tule välttämättä edes nykyistä kalliimmaksi.

Ensisijaista on kaiken turhan, kuten tarpeettomien tai vähähyötyisten tutkimuksien ja toimenpiteiden, karsiminen. Se säästää sekä taloudellisia, inhimillisiä että luonnon resursseja.

Kohti parempaa päästään myös panostamalla terveyden edistämiseen, mitoittamalla palvelut oikealla tavalla ja tekemällä ympäristön kannalta vähiten haittaavia hankintoja.

– Kestävyyden edistämisen ei pitäisi olla mikään erillinen asia, vaan se täytyy integroida kaikkeen toimintaan, Grotenfelt-Enegren painottaa.

– Merkitystä on myös sillä, millä tavalla puhumme ympäristöstä ja terveydestä. Lääkärit voivat toimia esimerkkeinä muille ja nostaa planetaariseen terveyteen liittyviä asioita yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Ahdistuksesta toimijuuteen

Post doc -tutkija, yleislääketieteen ja reumatologian erikoislääkäri Samuel Sandboge koki ympäristöherätyksen pari vuotta sitten.

– Havahduin, kun mediassa oli tosi paljon uutisia sään ääri-ilmiöistä. Minuun iski ilmastoahdistus. Mietin, mitä voisin tehdä lääkärinä ja tutkijana.

Hän alkoi etsiä tietoa, löysi Climate University -verkoston ja ilmoittautui kurssille.

Pian hän ryhtyi itse opettamaan. Hän on ollut mukana muun muassa Helsingin yliopiston Planetaarinen terveys ja kestävä terveydenhuolto -kurssin suunnittelussa ja opetuksessa.

Kahtena keväänä järjestetyllä valinnaisella kurssilla oli luennoitsijoita monelta alalta farmakologiasta kaupunkisuunnitteluun. Palaute oli erittäin myönteistä, mutta osallistujia olisi voinut olla enemmänkin.

Tavoitteenaan suurempi yleisö Sandboge innostui verkkokurssin tekemisestä. Parhaillaan hän työstää PlanetaryHealth.now -kurssia Helsingin yliopiston Mooc-keskukselle. Lokakuussa valmistuva kurssi on valinnainen lääketieteellisen tiedekunnan lisensiaatin ohjelmassa, mutta se kuuluu myös Climate University -verkostoon ja on kaikille avoin.

– Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Olen eri mieltä. On parempi, että tiedämme, mitä on tulossa. Yksi opetuksen tavoitteista onkin lisätä tietoa ja ymmärrystä sekä tukea ihmisiä siirtymään ajatuksista tekoihin, ahdistuksesta toimijuuteen.

– Ruohonjuuritason aloitteet nousevat entistä tärkeämmiksi. Näin on ollut kaikissa suurissa paradigman muutoksissa, ja näin on nytkin – varsinkin, kun poliittisessa päätöksenteossa on monissa maissa käännytty väärään suuntaan, Sandboge sanoo.

Kestävä kehitys oli ennen arkea

Grotenfelt-Enegren ja Sandboge edistävät planetaarista terveyttä työnsä kautta. He myös elävät kuten opettavat.

– Minulla ei ole autoa. Kävelen, pyöräilen ja hyödynnän julkista liikennettä. Työni vuoksi joudun jonkin verran lentämään, mutta muuten vältän sitä, Grotenfelt-Enegren mainitsee esimerkkeinä.

Hänen mielestään yksi tärkeimmistä tavoista vaikuttaa planetaariseen terveyteen on äänestäminen.

– Jatkuvaa taloudellista kasvua ei voi olla rajallisten luonnonvarojen maailmassa. Päätöksenteossa pitäisi keskittyä enemmän terveyden ja hyvinvoinnin kuin BKT:n kasvuun.

Sandboge puolestaan on muun muassa siirtynyt kasvispainotteiseen, mahdollisimman vegaaniseen ruokavalioon.

– Se on paitsi konkreettinen tapa pienentää ympäristöjalanjälkeä, myös terveysteko: muutoksen myötä oloni on nyt paljon pirteämpi.

– Painotan aikaa perheen kanssa. Vaimoni ja minä opetamme lapsiamme arvostamaan luontoa ja aineettomia arvoja aineellisten sijaan.

Sandboge on luennoinut planetaarisesta terveydestä muillekin kuin lääketieteen opiskelijoille.

– Myös yli 80-vuotiaat ovat kiinnostuneita. He tuovat esiin, että aiemmin kestävä kehitys oli arkea. Vanhuksilla on paljon viisautta, josta voisimme oppia.

Lue lisää: On aika nähdä ilmasto- ja luontokriisi osana samaa globaalia terveysuhkaa